Tänä vuonna kahdettatoista kertaa järjestetyn Etelä-Pohjanmaan rakennusperintökilpailun palkinnot jaettiin Villa Väinölässä lauantaina.
Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen puheenjohtajan Tuija Aholan mukaan tänä vuonna kilpailuun oli saatu poikkeuksellisen hyviä ehdotuksia.
Palkinto jaetaan Etelä-Pohjanmaalla joka toinen vuosi. Tänä vuonna palkittiin neljä kohdetta kunniakilvellä ja neljä kohdetta kunniakirjalla.
Tilaisuuden aluksi tuomariston jäsen, tutkija Matti Mäkelä, soitti viululla Järviseudulta kotoisin olevan hääkappaleen ”raharinki”. Matti Mäkelä on kirjoittanut yhteistyössä tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon kanssa vuonna 2016 kirjan Komeat Pohjalaistalot. Kirja on tiivis tietokirja pohjalaistalokulttuurin arvoista, tyyleistä, taustasta ja monimuotoisuudesta.
Yksi kulttuuriperintöpalkinnon saaja oli Alajärven kaupungin omistama Villa Väinölä, jonka valintaa palkinnon saajaksi tuomaristo perusteli hienona kulttuurikohteena, jonka kunnostuksessa on käytetty paljon asiantuntijoita, mikä näkyy myös lopputuloksessa.
Kunnostus on hyvin toteutettu ja dokumentoitu. Alajärven kaupungin puolesta palkintoa olivat vastaanottamassa kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki.
Tuija Ahola kiitteli kaupunginjohtoa aktiivisesta roolistaan rakennusperintökilpailuun osallistumisessa, sillä aloite kisaan lähdöstä oli tullut kaupunginjohtajalta itseltään.
Villa Väinölästä on tullut suosittu tilaisuuksien järjestämispaikka ja lisäksi yläkerrassa on residenssitilat vieraileville arkkitehdeille ja arkkitehtiopiskelijoille.
Museosihteeri Päivi Haapaniemi kierrätti osallistujat Villa Väinölän tiloissa ja kertoi hankkeessa tehdyistä korjaustöistä.
Upeita ja erilaisia kunniakilpikohteita
Muita palkittuja kunniakilpikohteita olivat tänä vuonna Alatalon hieno talonpoikainen pihakokonaisuus, jota on korjattu määrätietoisesti ja oikeaoppisesti jo vuosien ajan.
Alatalon tila sijaitsee Jalasjärvellä ja palkintoa oli vastaamassa tilan isäntä Heikki Häkkinen.
Talon on rakentanut vuonna 1885 Heikin iso-isän isä Abel Maja. Kaikkiaan taloa on kunnostettu jo 25 vuoden ajan.
Pelkästään ikkunoiden kunnostaminen on ollut kova projekti, sillä ikkunoita talossa on pitkällä sivulla kymmenen kappaletta ja korjauksessa on käytetty alkuperäiseen tapaan ainoastaan puunauloja.
Koskusen torppa Isokyröstä palkittiin historiaa henkivänä kohteena, jossa paikan tarinat vievät rakennuksen aina isoon vihaan saakka. Talossa on säilynyt harvinaisen hyvin alkuperäinen esineistö kaappeineen, pöytineen ja sänkyineen. Palkinnon vastaanottivat Kirsi Kesti ja Pentti Pollari.
Jurvassa sijaitsevan Latva-Mäntylän tilan vanhimmat osat on rakennettu 1698.
Tällä hetkellä tilan ruorissa on 14. isäntäpari ja tilalla harjoitetaan maatilamatkailutoimintaa. Talon pitkään historiaan liittyy monenmoista ja kerrotaanpa Isontalon Antinkin käyneen paikalla selvittämässä asioita aikanaan.
Talon pihapiiri on ns. susipiha, jossa rakennukset muodostavat keskelleen ison sisäpihan. Karttojen mukaan susipiha on ollut valmiina jo vuonna 1765. Palkinnon vastaanottivat Auli ja Antero Mäntylä.
Kunniakirjamaininnat menivät tänä vuonna Härmän kotiseututalon Lutille, Kanta-Alasen tilalle Alavudelle, Kauhajoen kotiseututalolle ja viehättävänä ja erilaisena kohteena Suvirannan kesähuvilalle Evijärvelle.
Erityisesti tuomaristoa viehätti huvilan päiväkirjadokumentaatio, jota on pidetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1948 saakka.
Kai Hannulabacka
