Alajärveläinen Tapio Korkea-aho on viljellyt mansikkaa vuodesta 1990 lähtien eli tänä vuonna hän voisi viettää ikään kuin 30-vuotistaitelijajuhlaa. Kokenut mansikanviljelijä kertoo, että haasteita riittää niin hänelle kuin muillekin mansikanviljelijöille. Kuiva ja kuuma sää on haasteista suurin. Sen sijaan työvoiman saatavuuteen Korkea-aho on tyytyväinen. Hän työllistää mansikkasesongin aikaan alajärveläisnuoria.
Nykyisin hieman yli neljän hehtaarin alalla mansikkaa viljelevä Korkea-aho kertoo ryhtyneensä alan yrittäjäksi monen muun eteläpohjalaisen tapaan 1990-luvun alussa. Sitä ennen mansikat tuotiin lakeuksille ja Järviseudulle Suonenjoelta. Korkea-ahon mielestä mansikkaa osataan viljellä Etelä-Pohjanmaallakin, eikä marjaa tarvitse tuoda Savosta asti.
– Itse olen kokeillut monenlaista mansikkalajiketta, mutta Polkasta ei luovuta. Se on hyvänmakuinen ja tosi hyvä pakkasmarja. Ihmisten mielestä maku ratkaisee.
Hyvä maaperä
Korkea-ahon mukaan Koskenvarren hiekkakivennäismaat sopivat hyvin marjanviljelyyn. Tosin tänä vuonna kuivuus verottaa satonäkymiä: kuivuuden ja kuumuuden takia uhkana on kuivan kesän tauti eli härmä ja myös marjan pakkokypsyminen. Tapio Korkea-aho kertoo, että päältäkastelua tehdään yöaikaan.
– Luonnostakin näkyy, mitä kuivuus tarkoittaa kasveille.
Mansikan sesonki on pääsemässä täyteen vauhtiin myös Tapio Korkea-ahon mansikkatilalla. Haastattelun aikana puhelin soi monta kertaa. Tilauslista on kokeneen mansikanviljelijän mukaan jo nyt pitkä. Vakioasiakkaisiin kuuluu niin alajärveläisiä kuin lähikuntienkin asukkaita sekä kesäasukkaita.
– Itsepoiminta näyttelee meillä noin puolta osaa. Toiveissa onkin, että itsepoimijoita riittäisi, muuten marja jäisi peltoon.
Marjatila Korkea-ahon yrittäjä Tapio Korkea-aho on ehtinyt työllistää kolmen vuosikymmenen aikana satoja alajärveläisnuoria, keskimäärin 30 nuorta kesässä. Kuluva kesä ei tee poikkeusta. Tilalla mansikoita poimii 40 nuorta, jotka aloittivat kesäpestissään tiistaina. Nuorista ei Tapio Korkea-aholla ole negatiivista sanottavaa. Hänen kokemuksensa mukaan nuoret oppivat työntekoon.
Mansikanviljelyn ohella Korkea-aholla on ollut seitsemänä syksynä tilalla toimiva tuoremehuasema, jonka sesonki kestää kuukauden päivät.
Vapaa-ajallaan Tapio Korkea-aho laulaa Korsukuorossa. Hän on kuulunut kuoroon jo parinkymmenen vuoden ajan.
Virpi Poikelin
