Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti.
– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.
Kaurabuumi jatkui vahvana
Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta. Kauran kulutus nousikin edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa eli lähes 30 prosenttia, 9,5 kiloon henkeä kohti. Tasaisemman vaiheen jälkeen kaurabuumi tuntui jälleen voimistuneen. Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisestä vuodesta, vehnän kulutus laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään.
Maidon kulutus väheni jälleen noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Samoin kävi vuonna 2018. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein kahdeksan, kevytmaidon noin neljä prosenttia ja täysmaidon yhden prosentin verran. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 102 litraa. Eri maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä prosentissa.
Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa, Mikkola jatkaa.
Kala piti pintansa
Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti. Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta enemmän. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen. Myöskään kanamunien kulutuksessa ei ole juuri ollut vaihtelua viime vuosina, ja oli jälleen noin 12 kiloa.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kasvoi puoli kiloa edellisestä vuodesta, ja oli nyt 14,3 kiloa. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna vähän alle 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.
Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka¬käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
