Länsi- ja Sisä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan kokous numero 14 pidettiin tänään jo rutiinilla etäyhteyksin. Kokouksen asialistalla olivat mm. tartuntatautilain mukaiset toimivaltuudet ja alueelliset rajoitukset, sekä valtioneuvoston kanslian suunnitelma alueellisen viestinnän tukemisesta pandemian mahdollisessa toisessa aallossa.
Lisäksi kokouksessa kuultiin osallistuvien organisaatioiden ajankohtainen tilanne koronatoimien osalta. (Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen).
Kokouksen puheenjohtajana toimiva aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi kokouksen aluksi tilanteen virastoissa valmisteilla olevista kokoontumisrajoituksista lokakuun osalta.
– On sanomattakin selvää, ettei rajoitustoimista voida luopua lokakuussa siihen tapaan kuin keväällä odotettiin, sanoi Pukkinen. – Emme vielä tiedä päätösten sisältöä mutta on mahdollista, että ne tautitilanteen mukaisesti voivat alueellisesti poiketa toisistaan. Mihin suuntaan rajoituksia viedään, emme myöskään tiedä vielä, sanoi Pukkinen.
Alueelliseen päätöksentekoon
Länsi- ja Sisä-Suomen tartuntataudeista vastaava aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield kävi kokouksessa läpi valtioneuvoston suunnitelman alueellisesta toiminnasta tartuntatautilain osalta.
– Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti ohjeistanut aluehallintovirastoja siitä, että mahdolliset tartuntatautilain mukaiset rajoitus- ja muut toimet on jatkossa tarkoitus valmistella ja tehdä pääsääntöisesti alueellisesti, paikallisten viranomaisten tiiviissä yhteistyössä, jossa mahdollisuuksien mukaan otetaan terveysturvallisuuden lisäksi huomioon erilaisten rajoitusten ja suositusten taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
– Asiasta on tulossa STM:n ohjekirje, kertoi Blåfield. Aluehallintovirastoja on kuitenkin pyydetty jo tässä vaiheessa ryhtymään toimenpiteisiin ja aloittamaan viranomaisyhteistyön organisointi alueellisen päätöksenteon tueksi ja yhteensovittamiseksi.
– Tämän olemme nyt tehneet ja ensimmäinen kokous on ensi viikon alussa. Jatkossa tarkoituksena on, että toimintaa koordinoidaan sairaanhoitopiireittäin.
Sairaanhoitopiirit kertoivat olevansa uuden tehtävän edessä vielä odottavalla kannalla. Hyvät verkostot sairaanhoitopiireillä on jo olemassa ja lisäohjeita odotetaan.
Uusista tartunnoista ja altistumisista huolimatta tilanne sairaanhoitopiireissä on rauhallinen, testauskapasiteettia on saatu lisättyä ja vastaukset testeistä saadaan myös aiempaa nopeammin.
Valtioneuvoston kanslia – tavoitteena saada koko Suomen ääni kuuluviin
Erikoistutkija Antti Sillanpää turvallisuuskomitean sihteeristöstä avasi omalla alustuksellaan, kuinka valtioneuvostossa on päätetty huomioida kevättä paremmin maakunnalliset erot taudintorjunnassa – viestintä mukaan lukien.
– Kokonaisturvallisuudessa on kysymys yhteistyöstä. Parhaimmat onnistumiset tämän pandemian torjunnassa ovat tulleet nimen omaan yhteistyön onnistumisesta ja pahimmat epäonnistumiset ovat johtuneet yhteistyön epäonnistumisesta. Mukaan lukien viestintä, sanoi Sillanpää.
Toiseen aaltoon varautuessa valtioneuvoston näkemys on, että myös viestinnällistä vastuuta tulee siirtää enemmän alueelliselle tasolle.
Keinoina nähdään mm. yhteistyö aluehallintovirastojen, maakuntien, kaupunkien ja kuntien kanssa. Tavoitteena on, että yhteiset viestit saadaan paremmin ja laajemmin tietoisuuteen alueellisen ja paikallisen näkökulman avulla.
Runkona voisivat toimia aluehallintovirastojen alueelliset valmiustoimikunnat, maakunnalliset turvallisuusfoorumit sekä Turvallinen ja kriisinkestävä kunta –verkosto. Näiden kautta saataisiin myös
elinkeinoelämä ja järjestöt mukaan.
– Tämähän ei ole pelkästään tauti. Tavoitteena on, että Suomi lähtisi tästä kriisistä vahvempana kuin se on tähän tullut. Haluamme viestinnällä vahvistaa suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä.
