Suomessa tapahtuu vuosittain noin 1500 hirvikolaria. Onnettomuuksissa menehtyy vuosittain muutama ja loukkaantuu noin sata ihmistä. Täysikasvuinen hirvi voi painaa yli 400 kiloa, minkä vuoksi törmäys aina aiheuttaa vaurioita ajoneuvolle.
– Törmäyksen voimasta hirvi osuu pahimmillaan tuulilasiin ja auton kattorakenteisiin, jotka eivät ole välttämättä yhtä lujia kuin korin muut kohdat. Välittömässä hengenvaarassa ovat moottoripyöräilijät, joilla ei ole auton korin suojaa turvanaan, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
– Parhain keino välttää hirvikolari on vähentää nopeutta ja olla tarkkaavaisena erityisesti hirvivaara-alueella ja erityisesti ilta- ja aamuhämärän aikaan. Myös riista-aitojen päättymiskohdat ovat riskipaikkoja. Jos hirvi ryntää tielle, kannattaa sitä yrittää väistää takaa, koska hirvi yleensä jatkaa kulkuaan eteenpäin, jatkaa Pohjonen.
Hirvet siirtyvät talvilaitumilta kesälaitumille juuri nyt
Etelä-Suomessa laidunta vaihtaa pieni osa hirvistä, mutta pohjoisempana noin kolmannes hirvistä vaeltaa vähintään kymmenen kilometrin päähän kesälaitumelle.
– Hirvet siirtyvät kesälaitumelle nopeasti, noin parin viikon sisällä. Jos reitti laitumelta toiselle menee tien ylitse, niin silloin hirvi mitä todennäköisimmin myös ylittää tien, toteaa tutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.
Kevätvaelluksen jälkeen liikkeellä ovat vuorostaan niin sanotut ylivuotiset vasat, jotka emot karkottavat hoivistaan ennen toukokuun alun uutta vasomisaikaa.
– Karkotetut vasat eivät vielä ole tottuneita itsenäiseen elämään, niillä ei ole vakiintunutta elinpiiriä ja emosta eroon joutuminen on niille traumaattinenkin kokemus. Yksinään ne ovat muita alttiimpia kolareille, kertoo Pusenius.
