Luoma-ahon uutuuttaan hohtavalla kylätalolla tapahtui reilu viikko sitten torstai-iltana kaksi tärkeää asiaa: ensimmäinen jumpparyhmä aloitti kokoontumisensa uusissa tiloissa ja samaan aikaan paikalle saapui Suomen älykkäin kylä -kilpailun tuomaristo tutustumaan konkreettisesti tähän innovatiiviseen ja aktiiviseen kylään.
Vierailun taustalla oli se, että Luoma-ahon kyläyhdistys on valittu Suomen älykkäin kylä -kilpailun finaaliin.
Tittelistä on loppusuoralla kisaamassa kaikkiaan viisi kylää eri puolilta Suomea. Älykkäimmän kylän etsintä alkoi jo vuonna 2018 ja mukaan ilmoittautui tuolloin 33 kylää. Ensimmäisessä karsintavaiheessa mukaan jäi kisan viimeiseksi vuodeksi niistä 16 aktiivisinta, joista nyt viisi finalistia on valittu.
Näihin viiteen kylään tutustumassa kävivät Ruokaviraston verkostoasiantuntija Salla Pätilä, maa- ja metsätalousministeriöstä maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, pitkän linjan maaseutututkija Turun yliopiston Brahea-keskuksesta Sami Tantarimäki ja vielä Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
Mukana kisassa oleville kylille on parin vuoden aikana järjestetty koulutusta, keskinäisiä tapaamisia ja kylät ovat saaneet asiantuntija-apua. Kilpailussa on kannustettu kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin.
Luoma-ahon uudella kylätalolla tuomaristoa olivat vastaanottamassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rajala ja sihteeri Soili Mäki sekä hallituksen jäsenet Elina Försti ja Petri Luoma-aho.
Paikalla oli myös Marjo Vistiaho, jolla on ollut suuri rooli kilpailuhankkeen, eli kylätalon toteutumisessa.
Luoma-aho on älykkäin kylä -kisassa ollut mukana juurikin unelmallaan saada kylään paikka, joka palvelee niin kyläläisiä, koulua kuin yrityksiäkin. Kaikki käynnistyi monipalvelukeskus -ideasta, mutta monien vaiheiden jälkeen kaikki ei toteutunut aivan kuten alun perin ajateltiin, vaan hanke sopeutui tämänhetkisiin tarpeisiin.
Kylälle saatiin liikuntatilat, hyvän kokoinen keittiö ja kokoontumistilat, kuka tietää mitä palveluja uusiin tiloihin vielä saadaankaan aikaiseksi?
Nyt heti alkuun uusissa tiloissa alkaa kokoontua niin kaupungin, kansalaisopiston kuin kylän omiakin liikunta- ja harrastusryhmiä. Rahoitusta on haettu monenlaisiin toimintoihin, kuten kulttuuriesityksiin ja olohuone -tyyppiseen toimintaan. Toki tulossa on myös kyläelokuvafestarit ja jatkuvaa hakua rahoituksen saamiseksi erilaisiin toimintoihin pidetään yllä.
Kylällä siis riittää potkua ja virtaa edelleen, vaikka takana on juuri iso talkootyön ponnistus kylätalon pystyttämiseksi. 450 neliöisen talon rakentaminen olikin todellinen yhteistyön näyttö ja suuri kiitos urakan onnistumisesta kuuluu kylän senioreille, jotka uhrasivat aikaansa talon hyväksi uupumatta.
Rakennushanketta tuomaristolle esitellyt Marjo Vistiaho totesi, että kun taloa lähdettiin suunnittelemaan, oli palvelujen ja tarpeiden miettiminen uudella tavalla ykkösasia. Vaikka kokonaisuus muuttui matkalla, niin kyläyhdistyksen osuus päätettiin toteuttaa kylän, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Näin siitä huolimatta, ettei kunnan puolelta vielä löytynyt rohkeutta tarttua uudenlaiseen ajatteluun.
– Kun aloitimme tätä kilpailua, näimme unelmatilanteeksi sen että kylällä olisi terve, aktiivisessa käytössä oleva, kyläläiset yhteen kokoava kylätalo. Tämän unelman olemme nyt aika pitkälle saaneet toteutettua, Vistiaho summasi.
– Me sytytimme täällä valot uusiin tiloihin ja niin haluamme toimia jatkossakin. Me uskomme maaseudun mahdollisuuksiin ja haluamme jatkossakin sytyttää valoja, emme sammuttaa niitä.
Tuula Jokiaho
