Hieman yli kaksi vuotta sitten ranta-asukkaiden yhteiseksi toimijaksi perustettu Hankajärven vesiensuojeluyhdistys on päässyt ensimmäiseen tavoitteeseensa, järven kunnostussuunnitelman valmistumiseen.
Suunnitelmatyön selvityksineen on tehnyt Pohjanlumme Ky:n biologi Harri Hutri Seinäjoelta.
Suunnitelman Soinin kunnanjohtajalle Johanna Rannanjärvelle luovutti joulun alla yhdistyksen puheenjohtaja Reino Määttä, joka kertoi samalla, että suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä varten yhdistys hakee lähivuosina Leader-rahoitusta.
Hankajärven rannoilla on noin 50 vapaa-ajanasuntoa ja vakituisessa asutuksessa noin kymmenen kiinteistöä. Yhdistyksen avulla järven ranta-asukkaat halusivat yhdistää voimansa vielä puhtaan, mutta osittain rehevöityneen vesistön tilan turvaamiseksi.
Yhdistyksen toiminta alkoi selvityksellä järven tilasta ja sen kunnostusmahdollisuuksista.
Kunnostamisen perustaksi on tehty selvitys järven nykykunnosta ja siihen vaikuttavista olosuhdetekijöistä. Selvitystyöhön palkattiin asiantuntija ja tarvittiin ulkopuolista rahoitusta. Yhdistys haki rahoitusta Kuudestaan ry:ltä maaseudun kehittämisrahastosta ja myönteinen päätös 8650 euron tuosta saatiin keväällä.
Hanke on toteutettu viime kesän aikana ja sen tuloksen syntyi nyt esitelty kunnostussuunnitelma, johon sisältyy myös kalatalousosuus.
– Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toimesta tehty koekalastus antoi tiedot kalakannan rakenteesta ja ohjaa kunnostusta myös kalakannan turvaamisessa, Määttä kertoo. Koekalastusta tehtiin kahden päivän ajan ja saalista saatiin yllättävän vähän.
– Kalaa saatiin vajaat 23 kiloa, kooltaan hyvin pientä sillä kappalemääräisesti kaloja oli 516 kappaletta! Verkkoa kohti kalaa tuli vajaa kilo ja lajeja oli kuusi.
Määttä kertoo, että kalakannan rakenne olikin aivan hyvä, särkeä ja lahnaa oli toki sen verran paljon, että lahnan osalta kannattaisi miettiä roskakalan pyyntiä paunetilla.
Selvitys kertoo, että Hankajärven tila kokonaisuudessaan on vielä suhteellisen hyvä, mutta järvessä rehevöityminen on lisääntynyt kuormituksen kasvaessa. Järveä rasittaa eniten Iiroonjoesta virtaava typpi- ja fosforikuorma.
Ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja on tutkimuksen mukaan luonnon huuhtouma, yli 50 prosenttia. Vanhat metsäojat ja ilmasta tuleva laskeuma muodostavat 25 prosenttia päästöistä, loput tulevat peltoviljelystä ja turvetuotannosta.
– Todennäköisesti näistä turvetuotannon päästöt pienenevät tulevaisuudessa energiapolitiikan seurauksena, Määttä toteaa.
Pohjapadosta pelastus vedenpinnan laskulle?
Hankajärvi on matala vesistö ja kuivina aikoina vesi laskee edelleen haitaten kalastusta ja muuta rantojen hyödyntämistä. Järven syvin kohta on vajaa viisi metriä, mutta keskisyvyys on vain 1,3 metriä.
Kooltaan järvi on 2,83 neliökilometriä ja sen itärannalla on omistusta Karstulan puolella Vahangan osakaskunnalla. Järven keskellä olevia saaria omistaa Metsähallitus.
Veden korkeus järvessä vaihtelee luontaisesti noin puolella metrillä vuosittain. Siksi yhtenä varsinaisena kunnostustoimenpiteenä esille onkin noussut se, että alimman vedenkorkeuden nostamiselle tulisi hakea lupaa erillisen suunnitelman pohjalta.
Tavoite olisi nostaa alinta, kesäaikaista vedenkorkeutta noin 30 senttiä pohjapatoa rakentamalla. Vedenpinta laskee todella alas pahimpina aikoina ja tuolla 30 sentillä asiaa saataisiin edes vähän helpotettua.
Järvi on varsin kivikkoinen, joten alimman vedenkorkeuden nostaminen parantaisi merkittävästi sen virkistyskäyttöä tältäkin osin.
Yhdessä rantojen kiinteistönomistajien kanssa tulisi myös etsiä sopivia alueita kosteikkojen rakentamiselle ja rakentaa niitä pahimpien kuormitusvirtaamisen hillitsemiseksi. Määttä muistuttaa, että kosteikkojen rakentamisen suhteen ollaan pitkälti sen varassa miten maanomistajat asiasta innostuvat, väkisin niitä ei mennä kenenkään maille rakentamaan.
Edelleen Iironjoen suu tulee ruopata humuksesta ja niittää lahtien kasvistoa. Arvokkaimman kalakannan turvaamiseksi ja lisäämiseksi pyydetään lahnaa ja särkeä järvestä vähemmälle.
Yhtenä huomionarvoisena kohteena on Hankakosken seutu ja siellä kunnan omistama alue uimarantoineen. Kunnostussuunnitelman yhteydessä olisi järkevää rakentaa alueelle laavu tai muu tulipaikka ja kunnostaa uimalaituria sekä pukeutumistiloja.
Paikalta lähtevään Kuninkaanpolkuun hienosti sopisi myös lähteen pumpun kunnostaminen niin, että siitä olisi mahdollista ottaa juomavettä.
Tuula Jokiaho
