Rakastettavia. Viisaita. Huumorintajuisia. Arvokkaita ja arvostettavia. Omanlaisia persooniaan. Erottamattomat.
Näin kuvailee valokuvataitelija Johanna Kare Mortiksi ja Vertiksi kutsuttuja kaksosia, joista kertova valokuvanäyttely on kesäkuussa esillä Alajärven Villa Väinölässä. Kare sai veljeksistä kertovalla Erottamattomat-kuvasarjallaan Suomen Kameraseurojen Liiton kunniamaininnan ja hänet valittiin Vuoden valokuvaajaksi.
Johanna Kare kertoo tavanneensa veljekset pari kesää sitten Lehtimäellä Fagerkullan festivaaleilla.
– Minulla oli sattumalta mukanani tekemäni Katuvarpuset-kirjoja, jotka halusin antaa heille. Juteltiin siellä hetki ja jotenkin pojat jäivät mieleen.
Johdatusta
Viime kesänä Kare oli tullut Etelä-Pohjanmaalle kuvaamaan toista valokuvanäyttelyä. Hän kävi Lehtimäellä hengellisessä telttakokouksessa ystävänsä kanssa ja tapasi veljekset uudestaan.
– Lähdimme ystäväni kanssa pois sieltä telttakokouksesta. Yhtäkkiä minulle tuli ihan johdatuksena, että tämä se on – pojista teen sen näyttelyn! Kävin puhumassa heidän kanssaan ja he heti suostuivat siihen. Sitten alettiinkin seuraavana päivänä kuvailemaan. Minulle tuli ensimmäiseksi sydämeen, että haluan tuoda pojat esille – ja sen, kuinka hyviä tyyppejä ja rakastettavia he ovat.
Kuvasarjaa varten Kare ja erottamattomat kaksoset kävivät monissa eri paikoissa Lehtimäellä ja lähiseudulla. Hän kuvasi asioita, joita veljekset tykkäävät tehdä. Pyöräiltiin, käytiin uimassa, syötiin hampurilaisia, ihailtiin taidetta ja mentiin metsään.
– Halusin, että he ovat omina itsenään. Ei ollut mitään sääntöjä. Joskus sanoin, että pysykää paikallanne tai katsoin kuvauspaikkoja, jotka olivat minun silmissäni hyviä. Ihan kirjaimellisesti menin myös fillarilla heidän perässään.
Kareella oli omat haasteensa kuvausmatkallaan. Ystävänsä kyydin varassa olleena hän oli yhtäkkiä ilman autoa, kuskia ja majapaikkaa. Nekin järjestyivät – kiitos Sisko Halosen ja Eija Saarimaan. Valokuvaaja on edelleen mielissään saamastaan avusta ja huolenpidosta.
Johanna Kare kokee veljesten ansainneen tulla kuvatuiksi valokuvasarjaan ja näyttelyä varten.
– Haluan tuoda esiin, että he ovat arvokkaita ja heitä pitää arvostaa samalla tavalla kuin ketä tahansa menestynyttä tai muuten pärjännyttä ihmistä, joka saa suosiota ja hyväksyntää muuten.
Mahtavat persoonat
Kare kuvailee veljeksiä mahtaviksi persooniksi.
– Heillä on aivan mielettömän hyvä huumorintaju. He ovat erittäin järkeviä ja viisaita ja heillä on ihan todella hyvä yleistieto. Opinkin heiltä paljon siinä matkalla. Rakkaus toiseen on jotakin ihmeellistä: he tekevät kaiken yhdessä. He kysyvät toisiltaan asioista ja päättävät yhdessä kaikesta. Se on hienoa katseltavaa, koska itse olen eronnut ja koen välillä yksinäisyyttä.
Johanna Kare kertoo saaneensa kaksosista itselleen hyvät ystävät. Hän kuuluu niiden harvalukuisten ihmisten joukkoon, jonka puheluihin veljekset vastaavat.
– Soitan heille aina välillä ja kerron, kuinka paljon minä heitä rakastan. Rohkaisen heitä. Kun he saivat tietää saamistani kunnianosoituksista, he söivät voittopitsat.
Johanna Kareen viisi kuvaa käsittävä Erottamattomat-kuvasarja on esillä huhtikuun ajan Helsingissä Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Galleria Westissä. Laajempi, noin 14 kuvaa käsittävä kokonaisuus tulee ensimmäistä kertaa esille nimenomaan Villa Väinölään. Kare kertoo käyneensä katsomassa Alajärvellä kahta eri näyttelytilaa.
– Villa Väinölässä oli aitoutta ja lämpöä ja se sopi loppujenlopuksi paremmin näyttelyn pitopaikaksi. Kesäkuun seitsemäntenä päivänä pidettävissä avajaisissa Villa Väinölän pihalla soittaa Timpurin Roudarit. Näyttelyä on veivattu ees taas koronan takia, mutta nyt toivotaan, että kesäkuussa pläjäytetään näyttely esille!
Sielu näkyy mustavalkokuvissa
Johanna Kare ei ole opiskellut valokuvausta, vaan kertoo saaneensa valokuvaamisen lahjan Herralta. Hän on yhdeltä koulutukseltaan visualisti ja viime keväänä hän valmistui suntioksi. Hän kertoo olevansa mustavalkokuvaaja. Erottamattomat-näyttelyssä on mukana vain yksi tai kaksi värikuvaa.
– Metsäkuva ei mielestäni toiminut mustavalkoisena. Metsän väri oli niin ihana, että pidin kuvan värillisenä. Mustavalkokuvissa sielu tulee näkyviin. Mustavalkokuvissa on turvallinen tunne ja enemmän lämpöä – ja ne miellyttävät minun silmääni. En ole studiokuvaaja. Käytän luonnonvaloa ja kehittelen paikkoja sen mukaan.
Palkittu valokuvataitelija on kehittänyt tavaramerkkisuojatun Katso ihminen -näyttelykonseptin, joka nostaa esiin marginaalisia ja unohdettuja ihmisiä ja ilmiöitä: vankeja, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia, kodittomia, kiusatuiksi tulleita, lottia tai esimerkiksi jääkiekkokaukalossa taklatuksi tulleita ja aivomamman saaneita jääkiekkoilijoita.
Koulukiusaamisesta kertova Minuunkin sattui -valokuvanäyttely on ollut esillä noin 60 koulussa ja kiertää edelleen. Rouva Jenni Haukio toimi Kareen Helsingin Sanomatalossa esillä olleen näyttelyn suojelijana. Erottamattomat-näyttelyn suojelijana toimii Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.
Johanna Kareen haaveissa on löytää tila, johon voisi laittaa esille hänen kaikki valokuvanäyttelynsä. Ideana on, että ihmiset pääsisivät katsomaan näyttelyitä maksutta.
– Tila voi olla ihan missä päin Suomea tahansa. Olen jo muutamalle kaupungille laittanut kyselyä. Odottelen, että mikä kaupunki tai kunta ymmärtäisi, kuinka arvokas juttu tämä on ja tarjoaisi ensimmäisenä hyvän tilan.
Virpi Poikelin
