Lappajärven vesille on laskettu komea saunalautta, JAMIn opiskelijoiden käsissä ja opettajien ohjauksessa syntynyt Jamitar.
Jamitar on paitsi sauna myös hieno ja hulppea keidas, jossa onnistuvat niin kokoukset, virkistyspäivät, pienet juhlat kuin kaveriporukalla kesäpäivästä nautiskelu.
22 hengelle rekisteröity Jamitar pitää sisällään muun muassa täysin lasitetun kymmenen hengen ruokailu- ja neuvottelutilan. Myös sauna on kymmenelle hengelle. Kokoa lautalla on 12×5 metriä.
Veden päällä kelluva kesäparatiisi on kenen tahansa vuokrattavissa. Sen asemapaikka on Lappajärven golfkentän ranta. Kipparina toimii Lakis Oy:n Jouni Niemelä, joka huolehtii myös varauksista.
Upea CLT-lautta on tiettävästi suurimpia Suomen sisävesillä liikkuvia saunalauttoja. Varustelukin on parhaasta päästä. Lautan yläterassilla voi paistatella oleskelusohvilla tai vetäytyä aurinkovarjon alle. Alakerrasta löytyvät lasitetun terassin lisäksi sauna, suihkut, wc, keittiö ja jopa karaokelaitteet. Ja tietenkin lautalla on grilli.
Jamittaressa näkyy useiden kymmenien JAMIn opiskelijoiden kädenjälki. Projekti on työllistänyt pääasiassa rakennus- sekä sähkö- ja automaatioalan ja jonkun verran myös muita opiskelijoita.
– Ajatus lähti siitä, että halusimme toteuttaa projektin, jossa voimme tehdä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Tästä meillä on kokemusta ennenkin: Lappajärven yksikkö on ollut rakentamassa muun muassa kunnan rivitaloa, kertoo rehtori Matti Väänänen.
Lautan keskusmökin rungon materiaaliksi valittiin CLT eli ristiinliimattu massiivipuuelementti. Elementit toimitti HOISKO CLT Alajärveltä. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita ovat alajärveläiset Mäkelä Alu (lautan runkopalkit ja terassin kaiteet) ja Saltex (keinonurmi) sekä vimpeliläinen VPT-Keittiöt (kalusteet).
Arkkitehtikuvat piirsi nuori suunnittelija Juuso Horelli, jonka suunnittelema minitalo oli tuolloin juuri valittu Valkeakosken talonäyttelyn parhaaksi ja mieleenpainuvimmaksi kohteeksi.
Rakennekuvat JAMIn opiskelijat piirsivät itse AutoCadilla.
Juuso Horelli sanoo projektia mielenkiintoiseksi.
– Suunnittelen pääsääntöisesti pientaloja. Mitoiltaan kohde vastaakin taloa, koska se on niin suuri. Suunnittelussa oli kuitenkin otettava huomioon sellaisia asioita, joita taloissa ei tarvitse miettiä, esimerkiksi se, paljonko rakennus saa painaa, missä on painopiste ja jakautuuko paino tasaisesti, hän listaa.
Rungon ulkomitat ratkaisi se, kuinka suuri oli suurin tehtaan valmistama elementti.
Tulevaisuuden materiaali kohtasi tulevaisuuden rakentajat
CLT-levyt työstettiin oppilastyönä, jotta opiskelijat pääsivät harjoittelemaan työstöjä. Yleensä elementit työstetään tehtaalla.
Projekti tarjosikin tuleville rakennusalan eksperteille hienon mahdollisuuden tutustua Suomessa vielä melko uuteen ja kovaa vauhtia suosiotaan kasvattavaan CLT:hen. Rakennushankkeesta ja asennuksista teki opiskelijoille tavallisesta poikkeavan vielä se, että kyseessä on lautta eikä maan päälle tuleva rakennus.
– Olihan tämä persoonallinen projekti. On ollut opiskelijoille hienoa nähdä, miten projekti etenee ja tällainen erikoisuus valmistuu. Tosin varmasti välillä uskokin horjui, että tuleeko tämä valmiiksi, sanoo opettaja Juha Haapala.
Sähköalan opiskelijat saivat lautan sähköistyksestä kiinnostavan haasteen ratkottavaksi. Opettaja Janne Timonen toteaa, että mitään ammattikoulun mittakaavassa normaalia ratkaisua lauttaan ei tullut.
Ensimmäinen haaste oli se, mistä sähkö saadaan. Opiskelijat asensivat akuston, joka ladataan aurinkopaneeleilla. Varajärjestelmänä on aggregaatti.
– Vaikka olen asentanut lukuisia aurinkosähköjärjestelmiä, minullekin tämä oli ensimmäinen akkutoiminen, niin kutsuttu off-grid-kohde. Kyllä siinä sai tarkasti ottaa selkoa, mikä kokoinen järjestelmä tarvitaan. Sellainen projekti tämä oli, että opettajakin oppi uutta, sanoo Timonen.
Lauttaa rakennettiin JAMIn Lappajärven yksikössä, ja sai muotonsa hiljalleen muiden opintojen lomassa. Koko kookas ja näyttävä mökkiosa nousi pystyyn Lappajärven työsalissa.
Lopullisesti lautta koottiin vimpeliläisen konesuunnittelija Pentti Mustamaan hallissa ja osaamista hyödyntäen.
Rehtori Matti Väänänen on tyytyväinen ja ylpeä koulun aikaansaannoksista.
– Sitä ei uskokaan, miten monta yksityiskohtaa tällaiseen projektiin liittyy.
