Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on aloittanut aiempaa merkittävästi laajemman peltokasvien koetoiminnan Luonnonvarakeskukselta (Luke) ostetulla kalustolla.
Luonnonvarakeskus luopui omana työnä toteutettavasta kenttäkoetoiminnasta Ylistarossa vuoden 2020 aikana. SeAMKin hankkimaan kalustoon kuuluvat koeruutumittakaavan kylvökone, kasvinsuojeluruisku sekä puimuri.
Kevään aikana on kylvetty lähes tuhat koeruutua, ja kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-ainekokeiden ruiskutukset on nyt tehty.
Kokeet ovat sekä tilaustutkimuksia että SeAMKin omaan hanketoimintaan liittyvää tutkimusta. Koetoiminnan asiakkaita ovat tällä hetkellä muun muassa Luonnonvarakeskus sekä Plantanova Oy.
– Kesä jatkuu erilaisia kasvustohavaintoja tehden. Syksyn tullen puidaan sadot ja tehdään niistä laatuanalyysit. Tämänhetkisinä tutkimusaiheina ovat viljojen eri lajikkeet, kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineet, vieraslajien tunnistus droonilennoilla sekä erilaiset kasvit viljojen aluskasveina, kasvintuotannon koetoiminnasta vastaava yliopettaja Arja Nykänen kertoo.
Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Marja Jalli sekä Plantanova Oy:n toimitusjohtaja Juha Uusitalo ovat tyytyväisiä, että koe- ja tutkimustoiminta jatkuu vahvana Etelä-Pohjanmaalla.
– Plantanova Oy on useiden vuosien ajan aktiivisesti laajentanut viljalajikkeiden testaustoimintaansa. Meille on tärkeää, että Etelä-Pohjanmaalla on osaava testauspaikka, jossa lajikekokeita voi toteuttaa.
– Lajikkeidemme menestyminen Pohjanmaalla on meille tärkeää ja parhaiten tämän voi varmistaa testaamalla uutta aineistoa paikallisissa olosuhteissa, Juha Uusitalo Plantanova Oy:ltä toteaa.
– Olen tyytyväinen, että Ylistaron pitkäaikaiselle ja arvokkaalle tutkimustyölle saatiin jatkoa uusien järjestelyjen myötä. Etelä-Pohjanmaa on merkittävää viljelyseutua ja alueellista tutkimusta tarvitaan. Uudet yhteistyökuviot ovat käynnistyneet hyvin.
– Käytännön työt tehdään SeAMKin toimesta ja Luken tutkijat Seinäjoelta ja Jokioisilta käyvät ahkerasti tekemässä havaintoja kasvukauden kulusta, Merja Jalli jatkaa.
SeAMKin kasvavaan koe- ja kokeilutoimintaan kuuluvat myös tilatutkimukset, joissa tiloilla kokeillaan esimerkiksi erilaisia aluskasveja tai nurmiseoksia säilörehuntuotannossa.
– Pelloilta mitataan kasvien satoa ja biomassaa sekä erilaisia maaperätekijöitä. Jos pellon ja kasvuston hiilensidonta on kiinnostuksen kohteena, voidaan mitata myös maahengitystä ja kasvien yhteyttämistä.
– Koejärjestelyt eivät ole niinkään tieteellisiä vaan käytännössä peltokoneilla helposti toteutettavissa. Kun samoja kokeiluja tehdään useammalla tilalla, saadaan esille säännönmukaisuuksia, kuitenkin kunkin tilan omilla pelloilla toimiviksi tai toimimattomiksi havaiten, Nykänen kertoo.
Tärkeänä yhteistyökumppanina SeAMKin peltokoetoiminnassa on koulutuskuntayhtymä Sedu ja sen Ilmajoen kampus. Valtaosa kokeista tehdään juuri Ilmajoen koulutilan pelloilla. Lisäksi yhteistyössä on mukana ProAgria Etelä-Pohjanmaa.
Nykäsen mukaan kenttäkoetoimintaa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa niin tilaustutkimusten kuin hankkeisiin liittyvien tutkimusten osalta.
– Tärkeänä uutena osana toimintaa tulevat luonnollisesti olemaan tulevien agrologien opinnäytetöihin liittyvät tutkimukset sekä opetuksen havainnollistamiseen liittyvät näyte- ja havaintoruudut.
