Valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista kokee nettikiusaamisen raaistuneen. Viime vuoteen verrattuna luku on noussut peräti kymmenen prosenttia. Nettikiusaaminen on myös yleistynyt, sillä tuoreessa tutkimuksessa joka neljäs suomalainen kertoo kohdanneensa loukkaavia kommentteja netissä, kun viime vuonna sitä oli joka viides. Muutos on hälyttävä etenkin lasten keskuudessa. Heistä lähes joka toinen on kohdannut nettikiusaamista. Yhä useampi nettikiusaamista kohdanneista kertoo myös yrittävänsä olla reagoimatta kiusaamiseen.
Nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistunut vakuutuspalveluyhtiö mySafety teetti jo toistamiseen nettikiusaamisen tilannetta luotaavan kyselytutkimuksen IROResearchilla. Kysely toteutettiin osana Tuhat suomalaista -tutkimusta ja siihen vastasi 1 100 yli 10-vuotiasta suomalaista.
Kiusaaja tunnetaan
Tutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs suomalainen eli 26 prosenttia vastaajista oli kokenut nettivihaa tai -kiusaamista. Se vastaa Suomen väkilukuun suhteutettuna noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Edellisvuoden vastaavaan tutkimukseen verrattuna luku oli noussut peräti kuudella prosenttiyksiköllä 20 prosentista 26 prosenttiin.
– Nettivihan yleistyminen on kasvanut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä paikkakunnasta ja sukupuolesta riippumatta. Erityisesti 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa muutos on hälyttävä. Lapsista lähes joka toinen kertoi tulleensa loukatuksi verkossa, kun vastaava luku viime vuonna oli vielä alle joka kolmas, kertoo mySafetyn asiakkuus- ja markkinointijohtaja Johanna Abgottspon.
Nettikiusaamisen kohteeksi joutuneista valtaosa eli 54 prosenttia tuntee kiusaajansa.
Suomalaisista 40 prosenttia koki nettikiusaamisen raaistuneen viime vuosien aikana. Viime vuoteen verrattuna luku oli kasvanut kymmenellä prosentilla. Kokemus nettikiusaamisen raaistumisesta korostui vastaajissa, jotka ovat itse tulleet kiusatuksi sekä 30–39-vuotiaissa.
– 30–39-vuotiaat voivat ikänsä puolesta olla kouluikäisten lasten vanhempia, jolloin huoli oman lapsen pärjäämisestä yhteiskunnassa on suuri. Yleistyvä ja raaistuva nettikiusaaminen on varmasti iso huolenaihe lapsiperheissä, Abgottspon sanoo.
Raaistumisen syiksi suomalaiset nimesivät muun muassa mahdollisuuden kommentoida asioita anonyymisti, sen että toista ihmistä, hänen ilmeitään ja reaktioitaan ei näe, lisääntyneen sosiaalisen median käytön ja kanavien määrän kasvun. Eniten kiusaamista esiintyi viime vuoden tapaan Facebookissa, jossa peräti 45 prosenttia nettikiusaamista kokeneista oli tullut loukatuksi. Muita kanavia, jossa nettikiusaamista esiintyi säännöllisesti, oli WhatsApp, erilaiset keskustelufoorumit, Snapchat, sähköposti, Instagram, nettipelit ja TikTok.
”Kasvata paksumpi nahka”
Tutkimuksen mukaan yhä useampi yrittää olla reagoimatta loukkaaviin kommentteihin netissä.
– Lähes joka toinen vastaajista kertoi, että oli välittämättä nettikiusaamisesta. Luvussa on peräti seitsemän prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Huolestuttavaa on myös se, että yhä harvempi loukatuista ryhtyi konkreettisiin toimenpiteisiin, sanoo Abgottspon.
Viime vuonna 45 prosenttia nettikiusatuista kertoi loukkaantuneensa, mutta jättäneensä ryhtymättä konkreettisiin toimenpiteisiin kiusaamisen lopettamiseksi. Vastaava luku nyt julkaistussa tutkimuksessa oli 41 prosenttia. Pienestä parannuksesta huolimatta luku on edelleen huolestuttava.
– Mielestäni on todella surullista, että apua ei haeta tai ei uskota, että apua on saatavilla. Paksumman nahan kasvattaminen ei ole ratkaisu nettivihan ja -kiusaamisen kitkemiseksi, sanoo nollatoleranssia kannattava Abgottspon.
Lähes joka neljäs kaikista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kiusaamisesta ei pitäisi välittää, mikä oli viisi prosenttiyksikköä enemmän edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kiusaaminen on noloa ja että nettikiusaajat tulisi asettaa vastuuseen teoistaan.
