Pohjois-Amerikan todennäköisesti innokkain pesäpallofani ja taatusti kovin Vimpelin Vedon kannattaja Ron Bronson vieraili Saarikentällä kaksi vuotta sitten ja näki suosikkijoukkueensa häviävän ratkaisevassa välieräottelussa Joensuun Mailalle. Torstainen paluu Saarikentälle – tuttujen kesken Saareen – oli tunnelmaltaan toisenlainen, sillä Bronson näki ensimmäistä kertaa paikan päällä oman suosikkijoukkueensa voittavan.
Tietotekniikka-alalla työskentelevä Bronson on fanittanut Vetoa kolmisentoista vuotta. Pesäpallon hän löysi jo aiemmin. Välillä Suomen kansallispeli ehti jo painua unohduksiin. Uusi tutustuminen peliin kulminoitui huomioon, että lajihan on kiinnostava. Netin kautta löytyi ihmisiä, jotka kertoivat hänelle lisää pesiksestä. Vielä edellisellä visiitillään hän kertoo opetelleensa peliä, mutta on nyttemmin päässyt jyvälle lajin hienouksista ja taktisesta puolesta esimerkiksi Veto-henkisten ystäviensä kautta. Torstaisen Veto–Koskenkorvan Urheilijat -pelin tiimellyksessä hän kertoi pelin hienouksista some-kansalle ja vastaili myös lajia koskeviin kysymyksiin.
Ron Bronson suunnitteli Vimpelin-reissua viime vuodeksi. Koronapandemia muutti kuitenkin suunnitelmat. Tämänkertaisella Suomen-visiitillään hän ehti käydä katsomassa naisten Superpesistä sekä Helsingissä että Jyväskylässä. Alun perin hänen piti lähteä kannustamaan Vetoa viime viikon maanantain vierasotteluun Sotkamoon, sillä hän ei ollut nähnyt kahden mahtijoukkueen kohtaamista paikan päällä.
– Ajattelin, että 600 kilometrin ajomatka Helsingistä Sotkamoon ei kiinnosta. Päivää ennen Vedon ja Koskenkorvan ottelua eräs Veto-fani houkutteli minua Saarikentälle ja päätin lähteä. Minulla on myös liput Porissa pelattavaan Itä–Länteen.
Osaksi Veto-yhteisöä
Entä miksi Bronson ei fanita esimerkiksi Kainuun kultajunaksi kutsuttua Sotkamon Jymyä? Hän halusi aikanaan valita itselleen suosikkijoukkueen, jonka piti olla hyvä – mutta ei liian hyvä. Sellainen Veto oli vielä vuoden 2009 paikkeilla.
– Oli siistiä, että Veto on pienestä kunnasta ja että se menestyy hyvin. Joukkueella on paljon kannattajia ja halusin olla osa sitä.
Ja kuten kunnon fani, Ron Bronsonkin käyttää joukkueesta, sen muista kannattajista ja hänestä itsestään me-muotoa: kuinka voitimme mestaruuden – tai hävisimme loppuottelun viitenä syksynä peräkkäin. Hän kuvailee Vetoon liittyviä tuntemuksiaan innolla ja lämmöllä ja tekee syvempää analyysiä pelin kulusta tai pelaajien edesottamuksista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi hermoja raastanut ja neljänteen kotiutuslyöntikilpailuun edennyt ratkaiseva pronssiottelu viime syyskuulta Joensuun Mailaa vastaan. Sitäkin ottelua 33 minuuttia kestäneine kotareineen Bronson seurasi kotonaan Oregonin Portlandissa – ja ajatteli, että ottelu ei lopu koskaan. Vedon pronssimitali tuntui aivan kuin mestaruuden saavuttamiselta.
– Onneksi Ruutu-palvelun voi hankkia nykyisin myös Yhdysvalloista käsin. Ennen se ei ollut mahdollista. Katson sekä miesten että naisten Superpesistä paljon. Todella paljon, tunnustaa Bronson.
Ruuska seurannassa
Vedon pelaajista Ron Bronson on fanittanut pitempään eityisesti Perttu Ruuskaa.
– Ihailen hänen työmoraaliaan. Hän tuli joukkueeseen nuorena poikana ja on nyt nuorukaisena joukkueen johtohahmo. On ollut hauskaa seurata hänen kehitystään parin viime kauden aikana.
Vedon kausi 2021 on sujunut Ron Bronsonin näkemyksen mukaan hieman eri tavalla kuin edelliskausi. Viime vuoden kesäkuussa asiat eivät olleet mallillaan. Sarjakauden alku siirtyi ja kannattajat olivat hermostuneita.
– Asiat lähtivät kuitenkin rullaamaan kauden edetessä. Veto pääsi pleijareihin ja voitti ikimuistoisessa välieräottelussa Sotkamon. Tämä kausi on ollut mielestäni paljon johdonmukaisempi, vaikka Veto onkin hävinnyt useita otteluita.
Torstaina mies pursui ottelun jälkeen intoa, sillä olihan Veto kellistänyt Kossun selkein numeroin. Vaikka yleisöä oli vimpeliläisittäin vähänlaisesti – 1 202 – oli hän vaikuttunut. Yleisö oli Bronsonin mielestä melko hiljainen, mutta innolla pelissä mukana.
– Vedolta hyvä esitys. Janne Mäkelä oli ällistyttävä! Kaksi kunnaria, kymmenen tavallista lyötyä ja 14/15 kärkilyöntiä. Ensimmäisellä jaksolla Kossusta ei ollut vastusta. Toisella jaksolla Vedon henkinen ote herpaantui vähän. Vastustajalle pitää antaa kiitosta siitä, että se oli päättänyt olla antamatta periksi.
Mitalikannalle jatkoa
Muihin huippujoukkueisiin verrattuna Veto voi Ron Bronsonin huomion mukaan tehdä ottelussa mitä tahansa: iskeä hurjan juoksumäärän ottelun alkuvaiheessa tai voittaa niukalla erolla. Tai tulla kuuden juoksun takamatkalta jaksovoittoon. Kaikki joukkueet eivät tähän pysty.
– Muut eivät pelaa samalla tavalla kuin Veto. Play off -vaiheessa Veto voi voittaa monella eri tavalla, sen joukkue on jo näyttänyt. Toivottavasti joukkue pystyy minimoimaan virheensä. Tämä voi olla meille hyvä kausi. Olisi pettymys, jos Veto ei ole mitaleilla. Haluan nähdä joukkueen finaalissa, sillä Veto on mielestäni yksi Superpesiksen kolmesta parhaasta joukkueesta. En kuitenkaan ole vielä varma siitä, millä tavoin joukkue pelaa syyskuussa. Joukkueen täytyy tiivistää otettaan ja marssia finaaliin. Ja kuten tiedetään, finaaleissa voi tapahtua mitä vain.
Pesäpallo on tuonut Ron Bronsonin elämään myös yhden lisämausteen, nimittäin suomen kielen.
– Hankin netin kautta itselleni suomenkielenopettajan. Opiskelen suomea etenkin sosiaalisen median ja musiikin kautta sekä seuraamalla Superpesis-otteluita Ruudusta. Ymmärrän hyvin mitä ympärilläni puhutaan, mutta itselläni ei ole vielä tarpeeksi itseluottamusta käyttää kieltä muuhun kuin perusasioihin.
Ron Bronsonin some-tilien kautta selviää, että mies ei liioittele. Hän kertoi Twitterissä selkeällä suomen kielellä tulleensa Jyväskylään katsomaan paikallisen Kirittärien ja Porin Pesäkarhujen välistä ottelua.
Virpi Poikelin
