Alajärven Yrittäjät ry järjesti pitkän koronatauon jälkeen jälleen keskustelutilaisuuden, jossa yrittäjät saivat paitsi monipuolisesti tietoa, myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä suoraan kaupungin johdolle.
Illan teemoina esillä olivat niin sukupolvenvaihdokset kuin haasteet työvoiman saatavuudessakin. Lisäksi tulevat hyvinvointialueet ja niiden mahdollinen hankintojen keskittäminen suurille toimijoille nousi esille vahvana huolena, sillä erilaiset soteyksiköiden tekemät hankinnat ovat hyvin tärkeitä monen alueen palveluyritysten tulevaisuuden kannalta.
JPYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa alusti iltaa selvitellen mm. koronan vaikutuksia alueen yrityksiin.
– Eniten kärsi palvelusektori niin myynti- kuin tuloskehityksenkin osalta. Etenkin matkailu- ja ravintolapalveluilla on ollut isoja haasteita. Teollisuus sen sijaan pärjäsi suhteellisen hyvin.
– Tällä hetkellä teollisuudella on tilauskirjat hyvällä mallilla ja tulossa on niin tälle kuin ensi vuodellekin jopa historian parhaita vuosia.
Kasvua Alanko-Luopan mukaan hidastaa kuitenkin kaksi isoa tekijää. Niistä ensimmäinen on osaavan työvoiman puute. Toinen hidaste on komponenttien ja raaka-aineiden saannin ongelmat ja niiden hinnannousu.
– Työvoiman saatavuudesta 80 prosenttia yrityksistä kokee, että osaavaa työvoimaa on melko- tai erittäin vaikea löytää. 44 prosenttia yrityksistä tarvitsisi uutta työvoimaa, mutta mistä sitä saadaan?
Alueen työttömyysprosentti vaihtelee 3,5-5,5 välillä ja ennusteiden mukaan väki alueella vähenee. Tälle kehitykselle tulisi saada nopeasti jarrua, jotta työvoiman saatavuus turvattaisiin.
Alanko-Luopa puhui myös työperäisen maahanmuuton puolesta todeten, että alueelle saapuvat työntekijät pitää aidosti toivottaa tervetulleiksi, jotta teollisuus- ja palvelualoilla voidaan turvata tulevaisuus.
Investointien osalta eletään hiljaista aikaa, sillä sekä raaka-aineiden hinta ja niiden saatavuuden haasteet tuovat epävarmuutta. Myös osaajapula vähentää investointihalukkuutta.
Yrityspalvelupäällikkö Maria Ahvenniemi selvitteli pandemiarahoitusta, jota esimerkiksi Alajärvelle on saatu yrityksiin yhteensä 1,8 miljoonaa, Lappajärvelle vajaat 800000, Soiniin vajaat 400000 ja Vimpeliin reilut 600000 euroa. Summat sisältävät kaikki tuet yksinyrittäjän tuista aina Business Finlandin isompiin tukisummiin.
Vaikka korona-aikaa eletään edelleen, on tilanne kuitenkin yrityksissä rauhoittunut. Viime vuonna koronan vuoksi yhteydenottoja JPYP:lle oli 1500, kun tänä vuonna tähän mennessä niitä on ollut 180.
– Joulukuulla saamme lisätietoa kustannustuki V:sta. jonka myöntöperusteet tulevat olemaan aiempaa rajoitetummat. Se tulee kohdentumaan lähinnä matkailuun, ravintoloihin, tapahtuma-alaan ja ehkä liikenteeseen.
Ahvenniemi muistutti, että JPYP:ssä ollaan yritysten kasvun ja kehittymisen tukena ja ensi vuonna panostetaankin erityisesti kasvu -teemaan. Tulossa on useita tätä tukevia hankkeita.
Kehittämispäällikkö Jani Takamaa puolestaan kertoi, että yritysten työvoiman saantiongelmiin on jo pyritty reagoimaan esimerkiksi pian alkavalla koulutuksella. Mukana on kuusi teollisuusyritystä ja haussa on kymmenen opiskelijaa, joille on luvassa varma työpaikka.
Takamaan alaa on myös kansainvälistyminen ja hän muistutti, että alueella on paljon hyviä yrityksiä, eikä niistä kaikki ole vielä huomanneet, että omalle tuotteelle voisi olla kysyntää muuallakin. Vientiä onkin mahdollista kehittää alueella.
Yrittäjien hallituksen jäsen ja illan kulkua ohjaillut Kirsi Kujala kysyi yritysten ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä kiittäen sitä, että Jamilla on monin tavoin reagoitu yritysten tarpeisiin. Hän kuitenkin kantoi huolta hoitajapulasta ja siihen tarjolla olevasta koulutuksesta ja tiedusteli, onko taloushallinnan osalle koulutusta, sillä työtä on paljon tarjolla.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kertoi, että Seinäjoen koulutuskuntayhtymä järjestää Lappajärvellä koulutusta ja myös kaupunki on muutama vuosi sitten ottanut hoitoalan opiskelijoita oppisopimukseen ja hiljattain päättyi myös Alajärvellä sairaanhoitajakoulutus.
Kaupan ja hallinnon puolen alalle Jamilla on hyvät mahdollisuudet järjestää esimerkiksi oppisopimusta, mitä asiaa kannattaakin selvittää oppilaitoksen kanssa.
Jamin ulkomaisista opiskelijoista Koivunen totesi heidän olevan tärkeitä niin Jamille kuin koko alueelle. Monet ovat tulleet tänne opiskelemaan perheittäin ja monet myös jäävät alueelle.
Illassa keskusteltiin myös teollisuuden investoinneista, joista Koivusen mukaan suurin on tuulivoima, sillä rakentaminen on nyt käynnistynyt teiden sekä opastus- ja huoltorakennusten rakentamisella.
– Useita eri tuulivoimatoimijoita olisi tulossa Alajärvelle kaikkiaan seitsemälle eri alueelle. Jos kaikki toteutuisivat, tänne tulisi noin sata tuulivoimalaa, Koivunen sanoi muistuttaen, että kyseessä ovat pitkät prosessit.
Nyt rakennettavista 36 tuulivoimalasta kiinteistöverot ovat 700000-800000 euroa vuodessa. Suunnitteilla on myös aurinkopaneeli -hankkeita.
Keskusteluissa käytiin myös yritysten omistajanvaihdosasioita eri asiantuntijoiden painottaessa sitä, että yrittäjän tulisi alkaa valmistella omistajanvaihdosta hyvissä ajoin. Yhteys JPYP:n ja omana tilitoimistoon on hyvä tehdä silloin, kun asia alkaa tulla ajankohtaiseksi lähivuosien aikana.
Palvelusektorin osalta keskusteluun nousivat huolta aiheuttavat sote-hankinnat uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta lukien. Tällä sote-sektori tekee hankintoja monilta alueen yrityksiltä ja muutosten myötä uhkakuvana on hankintojen keskittyminen suurille toimijoille.
Asia aiheutti runsasta keskustelua ja hyvinvointialueen valmistelun muutosjohtaja Tanja Penninkangas selvittelikin vastauksessaan soteuudistusta ja sen nykyvaihetta kertoen keskeisimmiksi asioiksi rahoituksen riittävyyden, henkilöstön saatavuuden ja väestökehityksen.
Hankintojen osalta asiaa valmistelee hankintajaosto, joka luo mallin siitä, miten hankinnat jatkossa voitaisiin tehdä. Asian valmistelussa tiedostetaan Penninkankaan mukaan se, että koko Etelä-Pohjanmaan elinvoimaisena säilyminen on tärkeää.
Myös hankintalakia on noudatettava, mutta samalla tiedostetaan ongelma, että hankintoja pitäisi tehdä myös eri puolilta maakuntaa. Tällä hetkellä hankintajaosto perkaa läpi nykyisiä hankintasopimuksia, joita on noin 10000 kappaletta.
Tuula Jokiaho
