Soinin Laasalassa Laasalankylän pienviljelijäyhdistys r.y rekisteröitiin 3.11.1951. Vuonna 1989 Laasalankylän pienviljelijäyhdistys, maamiesseura ja kylätoimikunta päättivät yhdistymisestä ja 28.11.1991 nimi muuttui Laasalan kyläseuraksi.
Menneisiin vuosiin mahtuu monia muistoja, joita kaikkia entisiä ja nykyisiä kyläläisiä kutsutaan muistelemaan Niemenahon pihapiiriin (Lehtimäentie 59) itsenäisyyspäivänä 6.12. kello 14-16.
Laasalankylän diakoniapiiri tarjoaa soppatykistä kaikille kyläläisille riisipuuroa omiin astioihin kotiin vietäväksi ja kyläseura järjestää tapahtumaan juhlavuoden kunniaksi kahvitarjoilun.
Kylällä on talouksia tällä hetkellä noin 90. Osa taloista toimii vapaa-ajan asuntona. Laasalan kylä sijaitsee hyvien yhteyksien päässä ison tien varrella, ja ulkopaikkakuntalaisetkin tietävät Laasalan keskeisen sijaintinsa perusteella.
Alasen uimarannalla käy väkeä niin Soinista kuin lähipaikkakunniltakin. Talkootyönä ja hankerahoituksen turvin rantaan on vuosien varrella rakennettu muun muassa kota ja uimakopit. Leader Kuudestaan Ry:n Aktiivisuutta kyliin-hankkeen myötä rakennettu kyläseuran sauna ja lukuisat muut kunnostustyöt on tuoneet vuosien varrella rantaan lisäarvoa.
Kesällä valmistunut esteetön laituri lisää kaikenikäisten osallistumismahdollisuuksia. Viimeisimpänä kyläseuran ponnistuksena Leader Kuudestaan Ry:n tuen myötä rantaan on tulossa sähköistys mahdollistamaan avantouinnin ja valaistuksen.
Talkootyöhön on vankka kokemus kylällä toteutetuista projekteista. Kyläyhteisön ja Soinin kunnan yhteistyön tuloksena takavuosina toteutettu katuvalohanke, kyläkoulun kunnostus ja rivitalojen valmistuminen on olleet merkittäviä kylän elinvoimaisuutta lisääviä tekijöitä.
Alasen rannan tuntumassa aikanaan sijainnut tanssilava oli tunnettu koko seutukunnan alueella. Pururadan valaistus ja valojen siirtäminen myöhemmin Oikotien varteen on yksi esimerkki ajan ja kehityksen mukana elämisestä.
Soini-seuran tuoreimmassa viidennessä Soini-lukemistossa on kerrottu Laasalankylän vaiheista. Kyläseuran arkistoja ja vanhoja lehtileikkeitä tutkiessa ilmeni, että maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen, kylien asukkaiden kuuleminen ja kannanotto yhteisten asioiden puolesta ovat olleet vuosikymmenten ajan kylätoiminnan keskiössä.
Postin, koulun sekä muiden palveluiden säilyminen kylällä on ollut kokousten puheenaiheena vuosien saatossa. Vuonna 1989 kylälle saatiin katuvalot, ja valojuhlassa kylätoimikunnan puheenjohtajana juhlapuheen pitänyt Silmu Pahtakari (Kariniemi) totesi pienten kylien olevan tulevaisuuden perusta. Juhlapuheessaan hän korosti sivukylien merkitystä koko kunnan kehityksen kannalta.
”Yleensäkin yhteiskunnan on aika kääntää katse pieniin kyliin, jotka taistelevat elinmahdollisuuksiensa puolesta. Näiden kylien asukkaat eivät odota suuria ja korkeatasoisia palveluita. Nykyään tuijotetaan liian helposti ja vain taloudelliseen puoleen. Vireinä säilyvät sivukylät ovat omalta osaltaan antamassa uskoa myös lapsille heidän omiin mahdollisuuksiinsa.”
Kyläseura on kerännyt vuosien aikana varoja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Varainhankinta mahdollistaa osaltaan toiminnan kehittämistä.
Kyläseuran toiminta on ollut aktiivista ja toiminnassa on mukana eri-ikäisiä kyläläisiä. Kyläyhteisö puhaltaa yhteen hiileen ja kylällä on tekemisen meininki. Yhteistyön kehittäminen edelleen muiden yhdistysten ja kunnan kanssa on jatkuvaa.
Niin menneiden kuin tulevien vuosien haasteena on ollut kylän asukasmäärän väheneminen. Kylälle toivotaan lisää lapsia kunnan asukasluvun ja kylän väen vähentyessä ja ikääntyessä. Kylällä on hyviä mahdollisuuksia liikkua luonnossa, metsästää, marjastaa ja sienestää.
Kyläseuran toiminnan tavoitteena onkin luoda kyläläisille hyvää mieltä, toteuttaa hyödyllisiä asioita, mahdollistaa liikunnan iloa sekä lisätä kaikenikäisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa, joka on joko ilmaista tai vain vähän maksavaa.
Toiminnalla pyritään monimuotoisuuteen ja pyrkimyksenä onkin kaikenikäisten kyläläisten osallistuminen niin toimintaan kuin tapahtumien suunnitteluunkin.
Toiveena on, että jälkipolvet pitävät tulevaisuudessakin huolta kylän ympäristöstä ja olemassa olevista rakenteista. Mukavat yhteiset tapahtumat ja talkoohetket lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimien saadaan paljon aikaan.
Kyläseuran väki toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi hakemaan puuroa ja tapaamaan tuttuja ulkosalla voimassa olevia koronaohjeistuksia noudattaen!
