Vimpelin kunnanvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan ensi vuoden talousarvion, joka on 414 131 euroa plussalla. Kunnan taloudessa on positiivinen vire, sillä taseessa oleva 165 830,08 euron alijäämä saadaan katettua jo kuluvan vuoden tilinpäätöksessä. Taloussuunnitelman mukaan alijäämä tuli kattaa vuoteen 2023 mennessä. Talousarvio sai osakseen kiitosta useammassa ryhmäpuheenvuorossa, joista välittyi usko tulevaisuuteen ja esimerkiksi muuttoliikkeen kääntymiseen voitolliseksi.
Hyväksytyn talousarvioesityksen toimintakate on noin -18,21 miljoonaa euroa. Vuosikate on puolestaan 1,407 miljoonaa. Verotuloja arvellaan kertyvän 10,6 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia saatavan 9,1 miljoonaa. Ensi vuonna kunta lyhentää vanhoja pitkäaikaisia lainojaan 711 208 eurolla. Rahoituslaskelman mukaan vuosikate ei riitä sekä lainojen lyhennyksiin ja investointien nettorahoitukseen: lisärahoitusta tarvitaan rahoituslaskelman mukaan 1,028 miljoonaa euroa. Tulevan vuoden alussa kunnalla on talousarviolainaa 12,6 miljoonaa euroa eli 4 536 euroa asukasta kohti.
Investoinnit tulevaisuutta varten
Vimpelille – kuten monelle muullekin kunnalle – tuleva vuosi tulee olemaan haastava muiden muassa pitkittyneen koronapandemian ja hyvinvointialuevalmistelujen takia. Talousarvion suunnittelun teki haastavaksi se, että kunnassa työstettiin samaan aikaan myös kuntastrategiaa, jonka visiot tulisi olla talousarviotyöskentelyn pohjana. Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli valotti tilannetta toteamalla kuntavaalien siirtymisen vaikuttaneen strategiatyön aloittamiseen.
– Tulevaisuuden maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen on Vimpelille talouden suunnittelun ja erityisesti ennakoitavuuden näkökulmasta helpotus. Toisaalta valmistelun keskeneräisyys tekee suunnitelmavuosien 2023 ja 2024 valmistelusta ja ennakoitavuudesta haastavia. Vimpeli on aikaisempina vuosina investoinut erityisesti ikäihmisten palveluihin.
Vimpeli investoi ensi vuonna 1,7 miljoonalla eurolla, joista 48,6 prosenttia suunnataan peruskorjauksiin. Liikuntahallin peruskorjaus jatkuu vielä ensi vuonna 285 000 euron turvin. Valtion avustusta saadaan kuluvan vuoden tapaan 50 000 euroa. Avopalvelukeskus Toimelan peruskorjauksen kustannukset ovat 300 000, Rantakylän koulun peruskorjaus 230 000 ja Järviseudun sairaalan peruskorjaus 30 000 euroa. Aapiskujan koulun taakse, nykyisen kaukalon paikalle, suunnitellaan rakennettavaksi tekojäärata. Tekojääradan kustannusarvio on 250 000 euroa. Hanke toteutuu, mikäli kunta saa valtiolta vetoapua 30 000 euron verran. Lämpölaitoksen etupuoliselle nurmialueelle suunnitellaan puolestaan pumptrack-rataa, jonka kustannusarvio on 120 000 euroa. Radan rakentaminen toteutuu, mikäli kunta saa havittelemansa 70 000 euron suuruisen valtionavun.
Hybridipalvelukeskushanke etenee
Vimpelissä on puhuttu Sam Leijonanmielen mukaan siitä, että kunnassa panostettaisiin myös nuoriin ja koulutukseen liittyviin asioihin. Talousarviossa ja tulevien vuosien taloussuunnitelmassa tämä painotus näkyy esimerkiksi siinä, että sivistystoimen eri toimintoja – kuten esimerkiksi kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen – yhdistävän hybridipalvelukeskuksen suunnittelua varten on varattu ensi vuoden talousarvioon 50 000 euroa. Vuoden 2023 taloussuunnitelmaan on kirjattu miljoona euroa, jos hybridipalvelukeskuksen rakentaminen vaatii tontin ostamista. Varsinaisen hybridipalvelukeskuksen rakentamisen arvellaan maksavan kuusi miljoonaa euroa. Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, mitä toimintoja hybridipalvelukeskus pitää sisällään.
Valtuusto äänesti kunnan osallistumisesta Kraatterijärven Geoparkin kiinteään toimintabudjettiin, jolla katetaan palkkakustannukset ja pakolliset toimintamenot. Vimpelin osuus on kunnanhallituksen esityksen mukaan 20 000 euroa ensi vuodelta ja viiden vuoden aikana yhteensä 100 000. Perussuomalaisten Jukka-Pekka Uusitupa esitti, että Vimpeli ei osallistu toimintabudjetin rahoittamiseen vaan suuntaa summan omiin projekteihin. Uusitupa kertoi puhuneensa asiasta kolmen vimpeliläisen ja yhden alajärveläisen yrittäjän kanssa, joista kukaan ei lähde mukaan toimintabudjetin osana olevaan yritysrahoitukseen. Hanna Kangasta (Haloo Vimpeli) puolestaan ahdisti Geopark-hankkeen epämääräisyys. Tero Lassila (Haloo) kertoo kysyneensä, mitä konkreettista Geoparkilta saa – ja jääneensä ilman vastausta. Hannu Särkinen (Haloo) kertoo olleensa mukana monessa tilaisuudessa, joissa on käsitelty hanketta.
– Geopark on positiivista julkisuutta, joka ei vielä tuo mitään. Hyvin pienetkin yritykset pystyvät käyttämään hyväkseen Geoparkin statusta. Suomalaisten Geoparkien alueella kävijämäärät ovat lisääntyneet 30–50 prosenttia. Minä olen myös soittanut vimpeliläisille matkailuyrittäjille, jotka ovat sanoneet, että ehdottomasti tällaista tarvitaan.
Tero Lassila kannatti Uusituvan esitystä. Äänestyksessä kunnanhallituksen esityksen kannalle asettui 17 valtuutettua. Neljä valtuutettua oli puolestaan Uusituvan esityksen takana.
Virpi Poikelin
