Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin järjesti maanantai-iltana kuntalaisinfon, jossa kerrottiin mistä uudistuksessa on kyse, miten se tulee näkymään maakunnan asukkaiden arjessa ja miten valmistelu etenee tällä hetkellä.
Infon selkeä viesti ja pyyntö alueen äänioikeutetuille oli selkeä: käyttäkää äänioikeuttanne, jotta maakuntaan saadaan hyvä ja kattava aluevaltuusto päättämään meille kaikille tärkeistä, keskeisistä sote- ja pelastuspalveluista.
Kuntalaisinfossa puheenvuoron käyttävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Tero Järvinen sekä muutosjohtaja Tanja Penninkangas, jotka myös vastasivat yleisöltä tulleisiin kysymyksiin.
Tero Järvinen valotti alkuun sitä, mistä muutoksessa on kyse. – Jatkossa meillä on näillä palveluilla yksi päätöksenteko, yksi johto ja yksi rahoitus. Tämä on iso ja merkittävä muutos nykyiseen verrattuna.
Etelä-Pohjanmaalle valitaan 59 aluevaltuutettua. Hyvinvointialue yhdistää alueen nykyiset 11 sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen yhdeksi kokonaisuudeksi, se vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä, palvelee noin 195000 asukasta, työllistää noin 9000 työntekijää ja laskennallinen budjetti on noin 786525037 euroa.
– 1.1.2023 lukien kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Näitä ovat esimerkiksi pelastustoimen palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus.
Näiden osalta ylintä päätösvaltaa käyttää jatkossa aluevaltuusto, joka vastaa niin toiminnasta kuin taloudestakin. Nyt valittavat aluevaltuustot jatkavat työtään kevääseen 2025 saakka, jolloin uudet vaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä.
Sote-keskus Alajärvelle
Tanja Penninkangas kertoi, että hyvinvointialueen valmistelussa on hyödynnetty ja huomioitu edellisen sote-uudistusvalmistelua ja sen poliittisia linjauksia. Tältä pohjalta sotekeskuksien määrässä on lähdetty 1+7 ajatuksesta, jonka mukaan muun muassa Alajärvellä toimisi yksi hyvinvointialueen sotekeskuksista.
– Hyvinvointialueella toimitaan hallinnollisesti yhdessä, mutta palvelut ihmisten keskellä. Tavoitteena on parantaa etenkin perustason palvelujen saavutettavuutta.
Sote-uudistuksen tavoitteena onkin kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Kolme tärkeää asiaa tässä kehityksessä Penninkankaan mukaan on huomioida rahoituksen riittävyys, henkilöstön saatavuus ja väestökehitys.
Kustannuksista tällä hetkellä leijonan osan kahmaisevat erikoissairaanhoito ja hoivapalvelut, jotka yhdessä vievät budjetista noin 60 prosenttia. Seuraavana tulevat vammaispalvelut, joiden osuus on 12 prosenttia, perusterveydenhuollon 11 ja perhepalveluiden noin yhdeksän prosenttia.
– Etelä-Pohjanmaan alueella tarjotaan monia palveluja erilaisin kriteerein. Yksi tehtävämme on näiden kriteerien yhdenmukaistaminen. Mikäli kriteerit määriteltäisiin keskitasolle, saavutettaisiin 28 miljoonan euron säästöt ja vapautuvat resurssit voitaisiin käyttää johonkin muuhun.
Arvopelistä selville kuntalaisten ajatukset
Tero Järvisen mukaan hyvinvointialueella pyritään selkeään organisaatiorakenteeseen. Aluevaltuusto määrittelee toiminnalle niin hyvinvointi- kuin palvelustrategiatkin ja Tanja Penninkangas haastaa nyt kaikkia kuntalaisia mukaan rakentamaan yhteistä hyvinvointialuetta.
Yksi keino tähän on osallistua ns. arvopeliin, joka on vajaan viikon ajan nähtävillä epsoteuudistus.fi -sivulla. Siinä pyydetään vastaamaan yhteen kysymykseen: mikä on tärkein arvo, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa? Saatujen vastausten tulos on tarkoitus hyödyntää strategiavalmistelussa.
– Edellisen valmistelun yhteydessä kysyttiin työntekijöiltä tätä samaa asiaa. Vastauksista kymmenen kärkeen nousi muun muassa tyytyväiset työntekijät, jotka takaavat laadukkaan hoidon, se että potilaan tulee voida luottaa saavansa hoitoa tulotasostaan tai asuinpaikastaan riippumatta sekä se, että kaikkien tulee saada laadukasta hoitoa.
Myös tällä kertaa kysymys esitetään myös työntekijöille, mutta myös kuntalaisten ääntä halutaan kuulla. – Käykää pelaamassa arvopeliä, niin saamme selville kuntalaisten ajatukset!
Tuula Jokiaho