ELY-keskus sai viime viikolla palautetta itäisen Etelä-Pohjanmaan tiestön hoidosta kunnanjohtajien avoimen kirjeen välityksellä. Kirjeessä todetaan, että tiestön hoito ei olisi ollut laatuvaatimusten mukaista ja että asia olisi ollut näin jo useita vuosia.
Johtaja Anders Östergård liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskussesta vastaa kirjeeseen, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on 8000 kilometriä tiestöä vastuullaan ja toimintaa on kolmen pohjalaismaakunnan alueella.
Nykyisessä organisaatiossa työskentelee viisi aluevastaavaa. Kullakin heistä on valvottavanaan omat alueensa ja niiden hoitourakat. Näin suuren alueen valvontaa tehdään nykyään pistokokein, mutta pääasiassa henkilöt ovat kuitenkin lähes aina liikkeellä jossakin päin tiestöä.
Olennainen osa valvontaa on “online” -järjestelmien kautta tapahtuva valvonta. Jokaisen hoitoreitin tilanne nähdään reaaliaikaisena toiminnanohjausjärjestelmässä. Sekä urakan päivystäjä, että valvoja havaitsevat nopeasti, mikäli jonkin hoitoreitin työ ei käynnisty tai paikannin on jostain muusta syystä pysähdyksissä esimerkiksi kalustorikon vuoksi. Tekninen työn laadun valvonta tapahtuu edelleen maastotyönä.
ELY:n omien valvojien lisäksi kaikkialla Suomessa on ELY-keskuksilla apunaan valvontakonsultteja, jotka tarvittaessa lähtevät tekemään tarkistuksia muina kuin virastoaikoina, myös viikonloppuisin. Yhteistyö valvontakonsulttien kanssa on todettu hyvin toimivaksi.
ELY-keskus ja ulkopuolinen valvontakonsultti suorittivat alueella perusteellisen tarkastuksen viime viikon lopulla siten, että lumisade oli juuri päättynyt. Mittausten ja tehtyjen havaintojen perusteella mitään merkittäviä laatupoikkeavuuksia ei Östergårdin mukaan löytynyt, vaan tiestö oli täysin hoitoluokkien laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa.
Östergårdin mukaan olisi aina syytä selvittää, mitkä tiet ovat talvihoitoluokaltaan korkeinta ja mitkä hieman alempaa tieverkkoa. Kaikki valtatiet eivät kuulu samaan talvihoitoluokkaan, kuten kirjeessä väitettiin.
Tien talvihoitoluokkaan vaikuttaa tieluokan lisäksi sen liikennemäärä. Risteysalueilla päätie on todennäköisesti korkeamman talvihoitoluokan tie kuin risteävät seututiet. Yhteistyötä tehdään myös ELY-keskusten rajojen tuntumassa. Esimerkiksi valtatie 16 on hiljattain nostettu ylempään hoitoluokkaan kokonaan välillä Ylistaro – Kyyjärvi. Näin eroa ei ole myöskään ELY-keskusten rajalla hoitoluokassa.
Kun valtatie 16 on kymmeniä kilometriä pitkä, niin voi olla, että Kyyjärven suunnasta on aura käynyt jo maakuntarajalla ennen kuin vastaavaan kohtaan ehditään toisesta suunnasta. Hoitotoimenpiteet on kuitenkin kyseisellä tiellä aloitettava samaan aikaan talvihoitoluokan mukaan.
Östergårdin mukaan kuntajohtajien palaute tuli ELY-keskukseen hieman yllätyksenä, sillä kyseisten kuntien alueelta ei ole järjestelmien mukaan tullut palautetta tiestön talvihoidosta normaalia enempää. Järjestelmien kautta tulleisiin yksittäisiin palautteisiin on reagoitu viipymättä.
– Akuutit tien kuntoon liittyvät asiat, kuten: puiden kaatuminen, myrskyvahingot, katkenneet valaisinpylväät, äkilliset rumpuvauriot, tulviminen, ilkivalta, äkilliset päällystevauriot, äkillinen kinostuminen, äkillinen liukkaus ym. tulee ilmoittaa tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100. Siellä asia kirjataan järjestelmäämme, ja tieto menee välittömästi kyseisen alueen päivystäjälle ja valvojalle.
– Palauteväylän (www.palautevayla.fi) kautta voi antaa palautetta ja kehittämisideoita, selvittää tiestön hoitoon liittyviä asioita, kuten talvihoitoa.
– ELY-keskus keskustelee erittäin mielellään tiestön hoidosta jatkossakin myös kuntien kanssa suoraan, Östergård päättää.
