Istuminen ja arkielämän passiivisuus kuormittavat yksipuolisesti kehoa ja ovat suuri riski tuki- ja liikuntaelinten sairauksille.
Vimpeliläinen fysioterapeutti Minna Kujala kannustaa ihmisiä nousemaan ylös sohvalta ja aloittamaan liikuntatottumusten muutoksen pienin askelin. Pienet muutokset omassa arjessa – esimerkiksi työpaikalla portaiden käyttäminen hissin sijaan tai koulu- ja työmatkojen tekeminen kävellen tai pyöräillen – lisäävät omaa aktiivisuutta, parantavat jaksamista ja johtavat kunnon kohoamiseen.
Pienelläkin liikuntamäärällä on vaikutusta ihmisen keholle ja sairauksien ennaltaehkäisylle.
Tuki- ja liikuntaelinten toiminta ja rasitusvammojen ennaltaehkäisy ja kuntoutus ovat kiinnostaneet Minna Kujalaa pitkään. Hän on koulutukseltaan fysioterapeutti, joka ehti työskennellä Hotelli Kivitipun hoito-osastolla 26 vuotta.
Kujala valmistui terveystieteen maisteriksi vuonna 2010. Hän perusti Minnan Fysio ja Hyvinvoinnin vuonna 2017. Toimitilat löytyivät tutusta paikasta Lappajärveltä.
Työajastaan noin 40 prosenttia hän tekee ammatinharjoittajana Suomen Terveystalolle Alajärvellä. Työnkuvaan kuuluu muiden muassa fysioterapiaa, työfysioterapiaa ja työpaikkakäyntejä.
Hyötyliikunnasta iloa
Minna Kujala kertoo, että monesti kunnon kohottaminen mielletään asiaksi, jossa liikunnan täytyy olla määrällisesti suurta. Kunto nousee pienilläkin muutoksilla. Omien elämäntapojen muuttaminen esimerkiksi siten, että ei mene autolla joka paikkaan – jos välimatkat ovat lyhyitä – näkyy monella eri tavalla.
– Sohvalta pitäisi päästä pois. Tilanne korostuu varsinkin silloin, jos oma työ on täysin istumatyötä. Istuva elämäntapa kuormittaa kehoamme ja etenkin alaselän rakenteita ja hidastaa niiden aineenvaihduntaa.
Pienikin liike saa aikaan muutosta.
– Esimerkiksi seisomaan noustessa lihasten ja nivelrustojen verenkierto paranee, hän valottaa.
Jos lähikauppa sijaitsee kilometrin päässä, voi matkan taittaa kävellen tai pyöräillen. Talven lumityöt tai kesäajan ruohonleikkuut, polttopuiden tekeminen ja puutarhatyöt ovat kuntoon vaikuttavaa hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
– Täysin passiivisesta on mahdotonta saada yhtäkkiä viisi kertaa viikossa hikilenkkiä juoksevaa. Mieluummin tehdään pieniä muutoksia: vähänkin on hyvä – vaikka monesti ajatellaan, että vähäinen liikkuminen ei ole mitään. Liikkuminen voi saada sinut heti voimaan paremmin: mieliala kohenee, ajatukset terävöityvät, stressin tunne vähenee ja nukut paremmin.
Muutokset huomataan
Minna Kujala toteaa, että terveyshyödyt ovat suuremmat, mitä enemmän liikutaan. Kunto kohentuu koko ajan, kun liikunnan määrää lisätään. Muutokset huomaa itse: ei hengästy helposti jos käyttää portaita. Työpäivän jälkeen jää energiaa harrastaa itselleen mieluisia asioita.
Kävely on tuki- ja liikuntaelimille helpointa liikuntaa.
– Jos halutaan säästää niveliä, ovat pyöräily, hiihto, vesijumppa ja uinti hyviä liikuntamuotoja. Jos polvi- tai lonkkanivelissä on todettu kulumaa, ovat säästävämmät liikuntamuodot armollisempia nivelille.
Pehmeällä alustalla eli esimerkiksi pururadalla tai metsässä liikkuminen ovat myös nivelille pehmeämpi tapa liikkua kuin esimerkiksi asvaltilla liikkuminen.
Minna Kujala patistaa myös nuoria pois älylaitteiden ja tietokoneiden äärestä. Hän suosittelee lapsille ja nuorille koulumatkojen taittamista autokyydin sijaan kävellen tai pyöräillen.
– Myös nuorilla arjen liikunnan määrä on vähentynyt ja liikunta on ohjatussa toiminnassa. Aikaisemmin lapset liikkuivat ja leikkivät ulkona nykyistä enemmän ja sieltä saatiin myös pohjaa fyysiselle kunnolle. Kannustan lapsia arkiliikuntaan, leikkimään liikuntaleikkejä ja harrastamaan liikuntaa mahdollisimman monipuolisesti.
Virpi Poikelin
