Maanantainen kunnanvaltuuston kokous venähti vimpeliläisittäin pitkäksi, sillä valtuutetut innostuivat käyttämään Muut asiat -pykälässä yli 30 puheenvuoroa Aapiskujan koulun väistötiloista, teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä ja kunnanhallituksen käyttämästä otto-oikeudesta.
Kokousta johtanut valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Pasi Sova (Haloo Vimpeli) kopautti nuijaa kokouksen päättymisen merkiksi, kun kokousta oli käyty kaksi tuntia ja 34 minuuttia.
Valtuuston kokous alkoi seitsemän ensimmäisen pykälän osalta huhtikuun kokouksessa päätettävinä olleiden asioiden uudelleenkäsittelyllä. Muiden muassa kunnan uusi strategia, lautakuntien talousarvioiden alitukset ja ylitykset sekä Kraatterijärvi Geoparkin toiminnan vakiinnuttaminen ja rahoitusosuudet käsiteltiin uudelleen.
Huhtikuun kokouksessa oli teknisiä ongelmia, joiden takia valtuustosalissa olleet eivät olleet näköyhteydessä sähköisen yhteyden avulla kokouksessa läsnä olleisiin. Ääniyhteys toimi, mutta näköyhteys ei.
Näin ollen kokouksen päätökset olivat syntyneet virheellisessä järjestyksessä, eikä niitä voitu panna käytäntöön ilman uudelleenkäsittelyä. Yleisölle edellisen kokouksen ääni- ja näköyhteys toimi ääniviivein.
Valtuusto sai tiedoksi teknisenä johtajana työskennelleen Ville Karjalaisen irtisanoutumisen. Karjalainen on sairauslomalla 1.6. saakka. Hänen sijaisenaan toimii vs. ympäristösihteeri Timo Kärkkäinen.
Kunnanmestari Juha Kinnunen vie projekteja eteenpäin. Rakennustarkastus ja -valvonta hoituvat toistaiseksi Alajärven kaupungin kautta. Kunta ilmoittaa tämän viikon aikana, miten asia toimii käytännössä.
Väistötilat puhuttivat
Vimpelin kunnanhallitus käytti otto-oikeuttaan teknisen lautakunnan tekemässä Aapiskujan koulun väistötila-asiassa ja päätti, että kunnan esikoululaiset ja 1.–4. luokkien oppilaat opiskelevat kolmen seuraavan lukuvuoden ajan yhteiskoulun yhteyteen rakentuvissa moduuleissa.
Tekninen lautakunta oli kallistunut asiassa Rantakylän koulun kannalle väistötilana. Monipolvisen keskustelun aikana ruodittiin esimerkiksi erilaisia tilatarpeita, taloudellisia näkökulmia ja koulukuljetuksia sekä otettiin kantaa teknisen lautakunnan roolista asiantuntijalautakuntana.
Kokouksessa nousi myös huoli siitä, että ehditäänkö väistötiloja saada ennen uuden lukuvuoden alkua. Anni Puumala (Avoimuuden aika) peräänkuulutti useampaan kertaan valtuutettujen nähtäväksi laskelmia eri vaihtoehdoista, joihin valtuuston iltakoulussa olivat kuuluneet myös Sääksjärven koulu ja Järviseudun sairaala.
Harri Hännistä (kesk.) puolestaan harmitti, että päätös yhteiskoululle siirtymisestä tehtiin liian nopeasti. Rantakylän koulun saneeraukseen oli käytetty rahaa ja Hännisestä tuntuu, että rahaa meni hukkaan. Matti Latvala (Avoimuuden aika) puolestaan kysyi, että kuka haluaa laittaa lapsensa asvalttipihaan, jossa ovat esikoululaiset ja myös lukiolaiset.
– Aivan järjetöntä käyttää hyödyntämättä Rantakylää lähimetsineen.
Pasi Sova komppasi Latvalaa toteamalla, että hehtaarin tontille sijoitetaan 400 lapsen koulu.
– Kyläläisiltä ja lasten vanhemmilta olen saanut huonoa palautetta. Olisi voitu tehdä vaikka niin, että eskareista kolmansiin luokkiin olisi opetus ollut Rantakylällä ja neloset yhteiskoululla.
Tunnustus ja hämmennys
Marko Timo (kesk.) totesi olleen se kunnanhallituksen jäsen, joka esitti otto-oikeuden käyttämistä Aapiskujan koulun väistötila-asiassa.
– Selvitin asioita ja konttien tilantarpeella ei ole eroa, onko opetus yhteiskoululla vai Rantakylässä. Rantakylän kohdalla olisi haasteita, miten kontit sijoitetaan ilman että tuhotaan kunnan ainoaa E- ja D-ikäisille sopiva pesäpallokenttä.
– Rantakylän koululla ei ole sopivaa saattoliikennealuetta. Rantakylän koulukuljetukset maksaisivat 321000 euroa enemmän kuin yhteiskoululle seuraavan kolmen lukuvuoden aikana.
Teija Uitto-Kohonen (kok.) oli hämmentynyt teknisen lautakunnan alkuperäisestä esityksestä. Hämmentävästä tilanteesta kärsivät hänen mukaansa pienimmät koululaiset, heidän vanhempansa ja kuntalaiset.
– On kestämätöntä, että keskustelemme edelleen asiasta. Haluaisin antaa pienille koululaisille aikaa ajatukseen, että missä he aloittavat koulunsa. Asia ei ole mustavalkoinen, molemmilla on puolensa.
Hanna Kangas (Haloo) kysyi puolestaan, että voiko joku sanoa, että saattoliikenne mahtuu yhteiskoululle.
– Nyt puhutaan Rantakyläntien kunnosta, mutta se on ollut sama jo aikaisemmin ja lapset käyttävät sitä tietä.
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli totesi, että 150 koululaista aloittaa syksyllä koulutiensä jossakin muualla kuin Aapiskujan koululla.
– Jos asiassa ei päästä eteenpäin, en tiedä, että missä. Asia ei muutu miksikään, tilanne on haastava. 150 lasta joutuu väistöön ja asiaa hoidetaan ilman teknisen toimen johtajaa.
Leijonanmieli kertoi, etteivät väistötiloina käytettävät kontit tule liikuntahallin viereiselle pesäpallokentälle, sillä se on tulevan hybridikeskuksen mahdollinen sijoituspaikka. Valtuustossa virinnyt keskustelu oli hänen mielestään oikein hyvää.
– Kunta on nyt tilanteessa, jossa emme haluaisi olla. Nuorten pitäisi saada olla terveissä tiloissa. Jos valtuusto ei myönnä määrärahaa, on homma seis.
Seuraavaksi kunnanhallitus käsittelee Aapiskujan koulun väistötilojen määrärahaa ja esityslistalta löytyy myös väistötila-asiaa koskeva Matti Latvalan tekemä oikaisuvaatimus.
Virpi Poikelin
