Järvipohjalaiset ja lähikuntien yrittäjät ja yritykset kohtasivat Suomeen tulleita ukrainalaisia kansainvälisen rekrytoinnin iltapäivässä Järviseudun ammatti-instituutin Alajärven-toimipisteessä.
Työtä ja tekijöitä -tapahtumassa yritykset esittelivät omia työllistämismahdollisuuksiaan. Työn syrjään kiinni haluavat ukrainalaiset saivat lisätietoa yrityksissä tarjolla olevista työpaikoista ja esimerkiksi siitä, että saavatko he apua asunnon hankkimiseen.
Kansainvälisen rekrytoinnin iltapäivän järjestelyistä vastasivat Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, SEUTUKAUPUNKIrekry-hanke, Welcome2ep-hanke ja OK Työmarkkinoilla -hanke. Iltapäivään osallistuneet yritykset edustivat teollisuus- ja palvelualoja. JPYP:ssä yritysneuvojana työskentelevä Vuokko Kraatari kertoo alueen yrityksiltä tulleen viestiä työvoimapulasta ja siitä, että työvoimaa tarvitaan.
– Kun alueelle tuli ukrainalaisia ja kuulimme, että he hyvin mielellään tekisivät töitä, halusimme järjestää tällaisen tapahtuman ja auttaa heitä. Ukrainalaisille järjestettiin linja-autokuljetus, joka lähti Evijärveltä ja kiersi Lappajärven ja Vimpelin kautta Alajärvelle. Infoon ja työpaikkatorille osallistui reilut 30 maahan tullutta ukrainalaista.
Kevytyrittäjyys mielessä
Kansainvälisen rekrytoinnin iltapäivässä järjestettiin omat infotilaisuutensa sekä yritysten edustajille että ukrainalaisille. Infojen jälkeen oli vuorossa työpaikkatori, jossa työt ja tekijät kohtasivat. Tekijät eli ukrainalaiset kysyivät esimerkiksi sitä, että sopiiko teollisuustyö myös naisille.
Suomi on jo ennestään tuttu Pohjois-Ukrainasta, Symin kaupungista Suomeen tulleille Nataliia Galkalle ja hänen 16-vuotiaalle Nikita-pojalleen. Nataliia on käynyt seitsemänä kesänä töissä lehtimäkeläisellä mansikkatilalla. Äiti ja poika tulivat Suomeen kuukausi sitten. Mansikantaimien istuttamiseen odotellaan varsinaista sesonkiaikaa eli mansikanpoimintaa.
Nataliia Galka on kampaaja ja haluaisi tehdä oman alansa töitä. Häntä kiinnostaa kevytyrittäjyys.
– Haluan saada lisää tietoa työpaikoista ja -mahdollisuuksista. Kaipaan lisätietoa myös työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista.
Nikita on osallistunut Järviseudun ammatti-instituutin tutustumisleirille ja haluaisi kouluttautua automekaanikoksi. Suomea opiskeleva nuorukainen hakee opiskelupaikkaa omakseen tuntemaltaan alalta.
Tarvetta tekijöille
Lämmityspellettejä valmistavan Järviseudun Pelletti Oy:n yrittäjä Kai Ahola-Olli kaipaa kesäsesongille lisää työvoimaa. Työtehtäviin kuuluu pelletin valmistusta ja lastaamista sekä jonkin verran siivousta. Yrittäjän mukaan kahden–kolmen kuukauden pituiselle ajanjaksolle on vaikea löytää työvoimaa, kun koululaisetkin ovat jo työllistyneet.
– Yritykselle olisi eduksi, jos löytäisin edes yhden suomea tai englantia puhuvan ihmisen. Yrityksessä ei ole aikaisemmin ollut maahanmuuttajataustaista työntekijää.
Pääkaupunkiseudulta ja muualla Suomesta on jo pidempään kuultu viestiä, jonka mukaan hoitoalalla on pulaa työntekijöistä. Sama ilmiö on saavuttanut myös Järviseudun.
Hoivakoteihin on saatu kesäsijaisia, mutta lähihoitajista ja sairaanhoitajista on pulaa. Tämän allekirjoittavat Vimpelissä toimivan Venla ja Väinö -kodin palveluvastaava Maija Riihimäki ja Lehtimäellä toimivan Asumisyksikkö Wilhelmiinan palveluvastaava Jelena Herrala.
– Lähihoitajan ja sairaanhoitajan paikkoja on ollut avoinna, mutta ei ole ollut hakijoita, kertoo Maija Riihimäki.
Sekä Wilhelmiinaan että Venlaan ja Väinöön tarvittaisiin hoitoapulaisia lähihoitajan apukäsiksi esimerkiksi hoitotoimenpiteitä varten. Yritysten edustajien ohella myös Herrala ja Riihimäki pääsivät kertomaan ukrainalaisille, mitä mahdollisuuksia heidän edustamansa yksiköt ja hoitoala ylipäätään tarjoaisi.
Apua tarjolla
Welcome2ep-hankkeen maahanmuuttajakoordinaattori Galina Sillanpää kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman hankkeen tehtäviin kuuluu auttaa kaikkia maahan muuttaneita työllisyyteen, opiskeluun ja arkeen liittyvissä asioissa.
– Yritykset ja potentiaaliset työntekijät eivät kohtaa. Ajattelimme, että olisi hyvä järjestää tällainen tapahtuma. Nyt mukana on neljä kuntaa ja pääsemme tiedottamaan asioista yhdellä kertaa.
Sillanpää kertoo, että hänelle tulee päivittäin paljon puheluja ukrainalaisilta, jotka kertovat haluavansa tehdä töitä Suomessa.
– Heillä on koulutusta, kokemusta ja osaamista, mutta esteenä kielimuuri. Kieltä oppii myös työtä tehdessä, kannustaa Sillanpää.
Alajärven TE-toimistossa työskentelevä Daria Isoniemi puhuu äidinkielenään venäjää. Hän kertoo ukrainalaisten kysyneen esimerkiksi korttikoulutuksista ja siitä, kannattaisiko perustaa oma yritys vai jatkaa palkkatyössä.
– Työntekoon ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa on olemassa paljon vaihtoehtoja ja näissä asioissa tarvitaan apua.
Kansainvälisistä rekrytointipalveluista yrittäjille kertonut Ely-keskuksen kehittämisasiantuntija Marja-Elina Kivisaari kertoo puolestaan, että osalla alueen yrittäjistä on kokemusta ukrainalaisten kanssa toimimisesta Järviseudun ammatti-instituutin kautta.
– Osittain eri palvelut ovat yrityksille tuntemattomia. On hyvä, että yritykset saavat tietoa, kun maahan muuttaneen työntekijän palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi.
Virpi Poikelin
