Järvi-Pohjanmaan vammaisneuvosto työskentelee vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Neuvoston asettaa kunnanhallitus esitysten pohjalta.
Järvi-Pohjanmaalla vammaisneuvosto on kolmen kunnan yhteinen ja siinä on edustajia Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven alueelta.
Lain mukaan vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Vammaisneuvoston keskeisenä tehtävänä on edistää ja seurata vammaisten henkilöiden kannalta kunnan eri aloilla tapahtuvaa toimintaa. Vammaisneuvosto voi tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämässä. Yhtenä tärkeänä osana tätä toimintaa on tiedottaminen.
Vammaisneuvosto toimii osana Järvi-Pohjanmaan perusturvaa. Jäseninä siinä on vuosina 2021-2025 Järviseudun Omaishoitajat ry:lta Anne Nätynki, Eläkeliiton Alajärven yhdistys ry:ltä Aimo Rantala, Alajärvi-Vimpelin kehitysvammaisten tuki ry:ltä Alisa Hauta-aho ja Anja Rentola, Järviseudun Parkinson-Kerholta Seppo Leppäaho, Eläkeliiton Vimpelin Yhdistys ry:ltä Erkki Ammesmäki, Järviseudun Invalidit ry:ltä Risto Järvenpää, Lappajärven kunnalta Seija Autio, Vimpelin kunnalta Marjo Kivipelto, teknisen lautakunnan edustajana Jukka Pekka Finnilä ja perusturvalautakunnan edustajana puheenjohtajana toimivat Mika Ala-Mattinen. Sihteerinä toimii Kaisa Katajamäki.
– Vammaisneuvosto on nimenomaan esittävä, ei päättävä toimielin, Ala-Mattinen toteaa. – Kokouksia on yleensä neljä kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.
Käsiteltäviä asioita vammaisneuvosto saa kunnilta, mutta myös jäsenillä on mahdollisuus esittää omia ideoitaan ja nostaa esille niitä asioita, joita alueen vammaisilta ja heidän läheisiltään on saatu tiedoksi.
Vammaisneuvoston jäsenet ovatkin omalla alueellaan eräänlaisia haravia, jotka pyrkivät haravoimaan esille niitä asioita, joita pitäisi nostaa esille ja heihin voi myös rohkeasti ottaa yhteyttä erilaisissa mieltään painavissa asioissa.
Yksi alati puhuttava asia on esteettömyys, jonka eteen edellisellä vammaisneuvoston kaudella tehtiin paljon työtä. Tuolloin käytiin ajatuksella läpi eri paikkojen esteettömyyttä ja pyrittiin saamaan osallistumisen ja kulkemisen mahdollisuutta paremmaksi myös heille, joilla on liikkumisessaan jotain esteitä.
Vammaisneuvosto toivoo myös sitä, että kun kunnissa suunnitellaan vaikkapa jonkin kohteen saneerausta, niin vammaisneuvostosta kutsuttaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa edustaja mukaan kokouksiin. Uusia rakennuksia suunniteltaessa esteettömyys otetaan nykyään huomioon automaattisesti, mutta etenkin vanhempien kohteiden saneerauksissa ei kaikkea aina osata ajatella.
Ei riitä, että vammaisneuvoston jäseniä kutsutaan katsomaan paikkaa sitten, kun työt on jo toteutettu. – Olisi hyvä, jos vammaisneuvoston edustaja kutsuttaisiin mukaan aina, kun suunnitellaan jotain mikä voi koskea myös vammaisen ihmisen liikkumista, painottaa Alisa Hauta-aho. – Vammaisten ihmisten ääni pitäisi saada kuuluviin vielä paljon paremmin, kuin se nyt kuuluu.
Yhtenä esimerkkinä Jukka Pekka Finnilä mainitsee sen, että Alajärvellä suunnitellaan keskustan rannan ehostamista. Olisi hyvä jo aikaisessa vaiheessa miettiä sitä, miten myös vammaisten ihmisten viihtymistä alueella voitaisiin parantaa.
Vaikka vammaisneuvostolla on paljon työsarkaa, niin silti pieniä onnistumisiakin on saatu eteenpäin. Esimerkiksi edellisellä kaudella toteutettu liikuntaesteiden pohdinta tuotti jokaiselta paikkakunnalta monia sellaisia kohteita, joissa vammaisten liikkumista voitaisiin parantaa eri toimenpitein.
Osa näistä on saatu korjattua, vaikkakaan ei kaikkia suoraan vammaisneuvoston esityksestä. Tällainen esimerkki on Alajärven terveyskeskuksen sähköovi, joka ei vammaisneuvoston aloitteesta edennyt, mutta kokonaan erillisen valtuustoaloitteen myötä asia saatiin kuntoon.
Tuula Jokiaho
