-2.4 C
Alajärvi
lauantai 23.11.2024
MAINOS
MAINOS

Kuninkaantupa esittelee ainutlaatuisen kuvakavalkadin Lapuanliikkeestä Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen

Soinin Kuninkaantuvan kesänäyttely tarjoilee jälleen sellaisen palan maamme ja myös seutukuntamme historiaa, jonka jokaisen kannattaisi käydä katsomassa!

Näyttely Lapuanliikkeestä Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen on kokoajansa Lasse Aution aikaansaannos, jollaista vastaavaa ei ole mahdollista nähdä missään muualla.

MAINOS
Näyttely kertoo paitsi kuvin, myös esineistöin IKL:n historiasta. Tässä tulitikkuaskissa on tikutkin sisällä!

Autio on koonnut tämän merkittävän ajanjakson tapahtumasta kuvia muun muassa Turun yliopiston dosentti Mikko Uolan kokoelmista ja monista muista lähteistä, suurennuttanut ne ja tekstittänyt sinnikkään tutkimustyön avulla.

Näyttelyn kautta katsojalle avautuvat nuo historiamme vaiheet elävästi ja aivan uudella tavalla. Esillä on kolmisenkymmentä kuvaa niihin liittyvine teksteineen sekä paljon muuta Lapuanliikkeeseen ja sen jatkajan ja henkisen perillisen IKL:n toimintaan liittyvää esineistöä. Aineistoa on paitsi Aution omista kokoelmista, myös lainassa Seinäjoen museolta.

Lapuanliikkeen johtaja Vihtori Kosola esiintyy lukuisissa kuvissa. Kosola oli jo ennen lapuanliikettä tunnettu hahmo Lapualla ja punapaitojen riisuminen 1929 antoi viimeisen sysäyksen lapuanliikkeen perustamiselle.

Nämä kirjoitukset kertovat karua kieltään siitä, millaiset aatteet olivat vallalla vielä vajaat sata vuotta sitten.

– Liike alkoi muodostua koolle kutsutun kansalaiskokouksen jälkeen ja maaliskuussa 1930 Kosola valittiin perustetun Suomen Lukon valtuuskuntaan. Vain muutama päivä Suomen Lukon perustamisen jälkeen kommunistisen Työn äänen kirjapainon särkeminen aloitti lapuanliikkeen väkivallan tien, Autio kertoo.

Lapuanliike radikalisoitui ja maltilliset henkilöt jäivät toiminnasta pois. Kosolan ympärille jäivät jyrkän linjan kannattajat.

Lapuanliikkeellä oli suuri sisäpoliittinen valta ja heinäkuussa 1930 järjestettiin valtava yli 12000 miehen talonpoikaismarssi Helsinkiin.

– Marssin vastaanotti Suomen korkein valtionjohto ja juhlittu johtaja oli tietysti Vihtori Kosola. Marssin seurauksena eduskunta sääti lapuanliikkeen vaatimat kommunistilait. Kosola oli valtansa huipulla.

Käännekohta tapahtui 1932, jolloin liike järjesti Mäntsälän kapinan. Tarkoituksena oli hallituksen kaataminen. Kapina saatiin kukistettua ja se päättyi 7.3.1932. Rangaistuksia jaettiin ja tasavallan suojelulain nojalla Lapuan Liike r.y. lakkautettiin 24.3.1932.

Lakkauttamisen jälkeen perustettiin Isänmaallinen Kansanliike IKL, josta muodostui lapuanliikkeen jatkaja vuoteen 1944 saakka. Se oli oikeistoradikaalinen ryhmittymä ja sillä oli enimmillään yli 100000 jäsentä. Liike levisi koko Suomeen ja vastusti kommunismia aivan samoin kuin lapuanliikekin, mutta laillisin keinoin.

– Soinissa vuoden 1936 vaaleissa IKL sai 49 ääntä, Autio muistuttaa.

Vihtori Kosola oli nimellisesti IKL:n puheenjohtaja, mutta johto toimi Helsingissä. Kosola menetti asemaansa ja hänellä ei ollut enää sananvaltaa. 1936 puheenjohtajaksi valittiin Vilho Annala. Tämä oli viimeinen isku Kosolalle. Kosola sairastui keuhkokuumeeseen, josta hän ei toipunut. Taloushuolet, velkaantuminen ja alkoholin liikakäyttö olivat liikaa terveydelle.

IKL:llä oli omia Musta Karhu -ravintoloita suurimmissa kaupungeissa.

Planeettoja ja asepukuja

Toisena osana kesänäyttelyssä on Järviseutu-seuralta lainassa olevat 20 NASA:n planeettakuvaa.  NASA:n ainoa Pohjoismainen planeettakuva-arkisto sisältää noin 8000 kuvaa ja Järviseutu-seura sai sen lahjoituksena 2016 Arctic Planetary Science Institute ry:ltä.

Järviseutu-seura ry luovutti arkiston edelleen Lappajärven kunnalle, joka sopimuksen mukaan huolehtii arkistossa.

Näistä kuvista on pieni otos nyt nähtävillä täällä Kuninkaantuvalla. Kuvat ovat tarkkoja ja erittäin harvinaisia, sillä tämän tasoisia kokoelmia on Euroopassa vain Berliinissä, Lontoossa, Pariisissa ja Roomassa.

Myös Kuninkaantuvan militaria-osasto on saanut täydennystä. Siltä löytyvät nyt soinilaisen rykmentti JR30 eversti Armas Kempin, pataljoonan komentaja Jaakko Sohlon, toisen komppanian päällikön Yrjö Jylhän ja lääkintäkersantti Lauri Laasasenahon tuon ajan mukaiset asepuvut esittelyineen kyseisistä henkilöistä.

Lisäksi esillä on aito lotta Kaija Sohlon asu. Hän oli jääkärimajuri Jaakko Sohlon tytär. Autio kertoo, että hänen tyttärensä vieraillessa taannoin Kuninkaantuvalla oli hämmästys suuri, kun hän löysi äitinsä Lotta-puvun sieltä!

Kuninkaantupa ja Soini-seuran näyttely on avoinna 13.8. saakka tiistaista lauantaihin kello 12-17 ja ryhmille sopimuksen mukaan. Pääsymaksu on viisi euroa aikuisilta. Tuvalta on mahdollista myös vuokrata kokoustiloja maksimissaan 40 henkilölle.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät