Soinissa ei ole jääty vain ihmettelemään, mistä kuntaan saataisiin uusia asukkaita, vaan kunnassa halutaan, että muuttajat kokevat itsensä aidosti tervetulleiksi ja osaksi kunnan ja sen kylien elämää.
Tähän keinoja on haettu kyläkummi -mallilla, joka lanseerattiin Soinissa perjantaina. Kyläkummeja toimii jo ennestäänkin joillain paikkakunnilla eri puolilla Suomea, mutta Soinissa heitä on nyt joka kylällä kaikkiaan yhdeksän kappaletta.
Kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi kertoo, että Soinissa, kuten muutenkin harvaan asutulla maaseudulla, muuttovirta on pitkään ollut poispäin kunnasta. Nyt on aistittavissa uusia tuulia ja Soinin muuttovoitto oli viime vuonna positiivinen ensimmäistä kertaa 2000 luvulla. Lisäksi 500 vapaa-ajan asunnon käyttöaste on noussut huomattavasti.
Soinissa merkillepantavaa on se, että siellä halutaan kehittää koko kuntaa, ei vain keskustaa. Nyt käynnistetty kyläkummi -hanke on yksi kuntastrategian osista.
Landemia -hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen kertoo, että koko maakuntaa koskevalla hankkeella tutkitaan muun muassa maalle muuton esteitä sekä selvitetään kylien veto- ja pitovoimatekijöitä. Esteitä ovat usein asuntojen ja etätyötilojen puute. Soini on yksi hankkeen pilottikunnista ja nyt alkava kyläkummi -malli tulee varmasti leviämään muuallekin.
Kyläkummi on helposti lähestyttävä, positiivinen henkilö, joka yhteystiedot löytyvät helposti ja joka tuntee kylän. Kyläkummit toimivat yhteistyössä kunnan kanssa ja Soinissa yhteyshenkilönä toimii matkailu- ja viestintäkoordinaattori Eeva-Marja Jokinen. Myös muuttajille lähetettävässä infopaketissa on tietoa kyläkummeista.
– Kummi antaa tulijalle tietoa kylän ja kunnan asioista ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi. hän on linkki muihin kyläläisiin, Vuorinen selitti.
Soinin kyläkummit ovat Merja Källi, Kukonkylä, Jukka Mäkipelto, Laasala, Auvo Rannila, Vehu, Voitto Vuorenmaa, Vuorenmaa, Kaija Huvila, Parviainen, Marja Jokiaho, Jokivarsi, Ari Autio, Kolunkylä, Hannes Ylätalo, Hautakylä ja Juhani Valkeinen, Mäkelänkylä.
Kyläkummi tekee vierailun muuttajien luokse ja vie tuomisinaan mm. lämpimäistä, yhteystietonsa ja suomi-Soini -sanakirjan. Tavoitteena on saada muuttajat kokemaan itsensä aidosti tervetulleeksi, saada heidät kotoutumaan ja kertoa, että apua on tarjolla, kun sitä tarvitaan.
Kyläkummi Merja Källi kertoo, että hän koki eläkkeelle jäätyään, että olisi aika tehdä jotain kotikylänsä hyväksi. Hän kokee kyläkummit kokoavaksi voimaksi, johon yhteyttä erilaisissa asioissa voivat ottaa myös oman kylän ihmiset. Hän on tuki ja turva muuttajalle arkisissa asioissa, sillä kyläkummit tietävät, mistä kylällä saa apua mihinkin pulmaan.
Suomen Kylät ry:n maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo kertoo, että Soinin kyläkummi -malli on oiva tapa madaltaa kynnystä maallemuuttoon. – Jo ennen koronaa ja etenkin koronan myötä iso kuva maan sisäisessä muutossa oli nettomuuton kääntyminen maaseudun suuntaan. Viimeiset kaksi vuotta Helsinki ja Vantaa ovat olleet maan sisäisessä nettomuutossa häviäjiä ja yhä useampi suomalainen kunta on nettovoittaja.
Niilivuo ihasteli Soinin mallissa sitä, että kylät ja kunta toimivat yhdessä, sillä monin paikoin kipuillaan sen kanssa, että kunnissa ja kaupungeissa sivukylät eivät kiinnosta, vaan pyritään päinvastoin tiivistämiseen. – Soinissa ymmärretään kylien arvo, Niilivuo kiitti.
Tuula Jokiaho
