Nettihuijaukset vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan. Viime vuonna poliisille tehtiin yhteensä 2 500 ilmoitusta nettihuijauksista. Suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 miljoonan euron edestä varojen siirtoja huijareille ja palauttamaan varat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen kampanja muistuttaa, että varomalla, varmistamalla ja varoittamalla muita jokainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.
Suomalaiset menettivät vuonna 2021 niin sanotuissa IT-tuki-, toimitusjohtaja-, rakkaus- ja dokumenttihuijauksissa yhteensä 16 miljoonaa euroa, sijoitushuijauksissa yli 20 miljoonaa ja pankkien nimissä tehdyissä huijauksissa 10 miljoonaa euroa. Tilastoitujen tapausten lisäksi esiintyi myös tilastoimattomia tapauksia, joiden lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Huijauksen uhrien pitäisi aina olla yhteydessä omaan pankkiinsa ja tehdä rikosilmoitus poliisille.
Viranomaisille ilmoitettujen nettihuijausten rikoshyöty suureni vuodesta 2020 vuoteen 2021 lähes kolmanneksen. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa ilmoitusten ja rahallisen rikoshyödyn määrä kuitenkin pieneni yli 40 prosenttia verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.
Uhrit menettävät huijauksissa muutakin kuin rahaa. Varsinkin pitkään jatkuneiden huijausten paljastuessa uhrit saattavat kokea häpeää eivätkä halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.
Huijauksen voi tunnistaa ja torjua
Vaikka erilaisia huijauksia tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat muotoaan, niiltä on mahdollista suojautua. Helposti muistettava tapa suojautua on Varo, varmista, varoita -kampanjan muistisääntö: varo epäilyttäviä viestejä ja yhteydenottoja, varmista, mistä yhteydenotot tulevat ja että kirjaudut palveluihin oikeaa reittiä, ja varoita huijauksista myös muita. Jos menettää huijauksen takia rahaa tai huomaa antaneensa henkilökohtaisia tietoja huijareille, kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin, jotta pankista voidaan yrittää estää tunnusten väärinkäyttö. Yhteyttä kannattaa ottaa myös siihen yritykseen tai viranomaiseen, jonka nimissä huijari on lähestynyt. Omia läheisiä kannattaa varoittaa, jotta he osaavat varoa huijauksia.
Tärkein sääntö on se, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta ei ole täysin varma. Tietoja kalastellaan esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, tekstiviesteillä, puheluissa ja hakukoneiden kautta.
Finanssiala ry., Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, poliisi, Kela, Microsoft ja Kuluttajaliitto tekevät yhteistyötä, jotta yhä harvempi lankeaisi rikollisten huijauksiin. Kampanjassa ovat mukana myös Digi- ja väestötietovirasto, Microsoft ja kahdeksan Suomessa toimivaa pankkiryhmää.
