Tänä vuonna vietettävä diakoniatyön 150 vuotisjuhlavuosi on vahvasti mielessä Kuusiokuntien alueen, Soinin, Kuortaneen, Ähtärin ja Alavuden, seurakuntien työssä.
Juhlavuosi tuo esille sitä, että diakonit ja diakonissat on vihitty kirkon virkaan. Diakonistyössä ei olla omalla, vaan Kristuksen asialla ja työtä eivät tee vain siihen vihityt työntekijät, vaan se on koko seurakunnan asia.
– Työn laaja-alaisuus ja luovuus on sen viehätys, diakonissa Katriina Lehtonen Soinin Seurakunnasta, diakoni Virpi Rinne Ähtärin seurakunnasta ja diakonit Maija Hietaniemi, Merja Krueger ja Mirjami Majuri Alavuden seurakunnasta toteavat.
Kun Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872 Matilda Hoffman vihittiin diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa, oli maailma kovin erilainen kuin tänään. Diakoniatyössä ympäröivä elämä on aina läsnä ja esimerkiksi korona-aika nähtiin työssä vahvasti siinä, että se lisäsi ihmisten yksinäisyyden tunnetta.
Diakoniatyöntekijöiden työ koostuu Kuusiokuntien alueella pitkälti vastaanottotyöstä, kotikäynneistä, hartaustoiminnasta ja erilaisista piireistä, suru- ja kriisityötä sekä myös kehitysvamma-, mielenterveys- ja päihdetyöstä.
– Tämä aika on varsin erityistä. Avun tarve on kasvanut myös materiaalisella puolella. Yhä useampi tarvitsee ruoka-apua tai muuta taloudellista apua.
– Diakoniatyö on soppaa, saippuaa ja sielun pelastusta, Virpi Rinne kiteyttää.
Diakoniatyöstä kenellekään ei voida tarjota säännöllistä taloudellista apua, mutta hätään pyritään vastaamaan silloin, kun muut yhteiskunnan avustuskanavat on jo kokeiltu. Tärkeää on antaa hädässä henkistäkin tukea, kuin myös käytännöllistä. – Kyllä minä joskus vaikka siivoankin, jos se on se apu mitä tarvitaan, Katriina Lehtonen sanoo.
Valtaosin taloudellista tukea diakoniatyöltä pyytävät työikäiset, lapsiperheet ja jo nuoretkin. Taloudellista apua tarvitsevista asiakkaista pienempi osa on ikäihmisiä, joille avun pyytäminen on vielä vaikeampaa kuin nuoremmille, mutta heitäkin avuntarvitsijoissa on.
Moni työssäkäyvä keskituloinen murehtii tällä hetkellä tulevaa talvea kohoavine sähkön- ja ruuanhintoineen, mutta diakoniatyön asiakkaat eivät niitä yleensä mieti – työntekijät miettivät sitäkin enemmän.
– Meidän asiakkaamme miettivät yleensä sitä, miten selviävät tästä hetkestä, he eivät vielä jaksa ajatella tulevaa.
– Me taas tiedämme, että kova talvi on tulossa. Polttoaineet ovat kalliita ja matkat täällä pitkiä. Talot ovat yleensä vanhoja ja niissä menee paljon sähköä, diakoniatyötä tekevät sanovat ja toteavat, että asiakasryhmät tulevat varmasti lisääntymään.
Diakoniatyön juhlavuoden Diakonian viran päivää vietetään huomenna torstaina 1.9. Päivää on vietetty vuodesta 2019 alkaen. Juhlapäivänä tuodaan esiin diakonian virkaa, virkaan vihkimystä, vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille.
Tuula Jokiaho