Metsästyskoirilla on metsästyskauden aikana kasvanut riski saada sisäloistartunta. – Jos koiralle syötetään metsällä riistan raakoja sisäelimiä tai muita teurasjätteitä, sen madotus on erityisen tärkeää, muistuttaa Evidensian eläinlääkäri Mirja Kaimio.
Nykyään tavoitteena on välttää rutiininomaista madottamista ja suunnitella loishäätö yksittäisen koiran loisriskin mukaan. Riskiin vaikuttavat koiran elämäntavat ja koira madotetaan tarvittaessa ulostetutkimuksen tulosten perusteella.
Evidensian erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Mirja Kaimio kertoo, että metsästyskoirille kuitenkin suositellaan madotusta myös ilman ulostetutkimuksia.
– Ne on hyvä madottaa metsästyskauden aikana noin kerran kuukaudessa. Lisäksi ne tarvitsevat heisimatoon tehoavan lääkkeen. Metsästyskauden ulkopuolella madotuksen tulisi perustua ulostetutkimuksiin, Kaimio kertoo.
Kun kaikkia koiria ei madoteta turhaan tai varmuuden vuoksi, sisäloiset eivät pääse kehittämään vastustuskykyä loislääkkeitä vastaan. Kaimio muistuttaa, että loishäätölääkkeet myös toimivat tehokkaammin, kun ennen madotusta on tiedossa, mikä sisäloinen koiralla on. Näin lääke voidaan valita niin, että se tehoaa juuri kyseiseen sisäloiseen.
Haavat kannattaa tarkastuttaa eläinlääkärissä
Metsästäessä ja metsässä muuten remutessa koira saa helposti pieniä naarmuja ja haavereita. Mukana on hyvä pitää ensiapulaukkua, jotta haavat saa tarvittaessa puhdistettua ja sidottua jo metsässä.
Ensiapupakkauksesta on hyvä löytyä ainakin erilaisia sidetarvikkeita, kuten joustosideharsoa, itseliimautuvaa joustosidettä ja sidetaitoksia sekä eläimille soveltuvaa kirvelemätöntä haavanpuhdistusainetta.
– Pienet nirhaumat ja viiltohaavat paranevat usein puhdistamalla sekä suihkuttamalla haavaa kotona haalealla vedellä. Lisäksi pitää estää, ettei koira pääse nuolemaan haavaa, Kaimio sanoo.
Koiranomistajan voi olla haastavaa arvioida itse, milloin haava vaatii eläinlääkärin hoitoa. Syvemmät haavat, puremahaavat sekä esimerkiksi silmän lähellä olevat haavat kannattaa hoidattaa ammattilaisen luona.
Samalla eläinlääkäri voi varmistaa, että haavaan ei ole jäänyt roskia, tikkuja tai muita vierasesineitä, jotka voivat saada haavan tulehtumaan.
– Repsottavat, paljon verta vuotavat ja ompelua vaativat haavat kannattaa aina tulla näyttämään eläinlääkärille mahdollisimman pian. Varsinkin polkuanturahaavat vaativat yleensä tikkausta, sillä koiran askeltaessa ne aukeavat uudestaan eivätkä pääse paranemaan, Kaimio kertoo.
