Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset talvikaudella 2022–2023 otetaan käyttöön Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien maanteillä. Nopeusrajoitukset alenevat huomenna keskiviikkona 26.10. Alempi ajonopeus lisää turvallisuutta ja tuo myös esimerkiksi polttoainesäästöjä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yksiajorataisilla maanteillä ilman keskikaidetta kaikki 100 km/h nopeusrajoitukset alenevat 80 kilometriin tunnissa. Näiden tieosuuksien yhteispituus on noin 1300 kilometriä.
Vaasan moottoritien 120 kilometriä tunnissa -nopeusrajoitukset alennetaan 100 kilometriin tunnissa noin 9 km:n pituisella matkalla.
Valtatiellä 8 Sepänkylän ohikulkutiellä 100 km/h nopeusrajoitus jää voimaan noin 7 km:n pituisella tieosuudella välillä Kotiranta – Stormossen. Syksyllä 2021 rakennettu keskikaide valtatiellä 8 välillä Stormossen – Koivulahti noin 2,4 km:n pituisella tieosuudella mahdollistaa 100 km/h nopeusrajoitusta myös talvisin.
Valtatiellä 8 välillä Vassorinlahti – Ölis on keskikaiteellinen ohituskaistaosuus molemmissa ajosuunnissa noin 2,5 kilometrin pitisella tieosuudella, mikä mahdollistaa 100 km/h nopeusrajoitusta myös talvisin.
Valtatiellä 19 Seinäjoen Itäväylän noin 18 km:n pituisella tieosuudella välillä Rengonharju – Nurmo 100 km/h nopeusrajoitus on voimassa talvisin.
Talvirajoituskohteena entiseen tapaan on lyhyt pistekohtainen nopeusrajoitus 80:stä 60:een kilometriin tunnissa valtatiellä 8 Hopsalan X-risteyksessä Kruunupyyn kunnassa.
Suomessa siirrytään takaisin kesäisiin nopeusrajoituksiin tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kun päivät pitenevät ja kelit paranevat.
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset pienentävät onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen. On arvioitu, että talvikauden nopeusrajoitukset säästävät vuosittain kahdeksan ihmisen hengen ja kymmeniä loukkaantumisia.
Kaiken kaikkiaan alempi ajonopeus antaa kuljettajalle enemmän aikaa havaita ja toimia yllättävissäkin tilanteissa. Suurin sallittu nopeus ei läheskään aina ole sama asia kuin turvallinen ajonopeus, etenkään talvikaudella. Jos olosuhteet edellyttävät, on paras vähentää nopeutta entisestään.
Talviaikana suuri osa liikkumisesta tapahtuu pimeään aikaan. Kun pimeyteen yhdistetään vielä vesi- tai räntäsade, niin näkyvyys voi olla ajoittain erittäin huono, ja muita tielläliikkujia, kuten kävelijöitä ja pyöräilijöitä, on vaikeampi erottaa.
Autoilijan pitääkin varmistaa, että alla on keliin sopivat renkaat ja että takavalot varmasti palavat myös hämärässä ja huonolla ajokelillä. Lisäksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannattaa muistaa heijastimet sekä hoitaa pyörän valot kuntoon, myös punainen takavalo.
Alennetut rajoitukset tukevat energiansäästötarpeita
Alennetuista nopeusrajoituksista on muitakin kuin turvallisuushyötyjä: polttoaineenkulutus laskee ja päästöt vähenevät, päällyste kuluu hitaammin ja rengasmelu pienenee. Lisäksi liikenne on usein sujuvampaa, kun nopeuserot eivät ole niin suuria, mikä myös osaltaan lisää taloudellisuutta.
Polttoainesäästö alemmissa nopeuksissa riippuu lopulta monesta tekijästä, eikä vähiten kuljettajan ajotavasta. Esimerkiksi VTT:n johtavan tutkijan arvion mukaan (tekniikkatalous.fi) talvinopeusrajoitukset voivat vähentää yksittäisen henkilöauton polttoaineen kulutusta 15–18 prosenttia verrattuna kesänopeuksiin.
Tämä vastaa noin 1–2 polttoainelitran säästöä sadalla kilometrillä. Lisäksi Motivan verkkosivuilla (motiva.fi) arvioidaan kääntäen, että ajonopeuden kasvaessa maantienopeuksista moottoritienopeuksiin ilmanvastus nostaa kulutusta helposti 2–3 l/100 km.
Ajonopeuden alentaminen on siis monella tapaa hyödyllistä sekä kuljettajalle itselleen että koko yhteiskunnalle. Omaa ajonopeutta ja laajemmin koko ajotapaa kannattaakin pohtia ja tarkkailla.
