Vuodenvaihteessa päättyi onnistuneisiin tuloksiin Tienviitat Järviseudun maa- ja puutarhatalouden tulevaisuuteen -hanke, joka rahoitettiin Leader-ryhmä Aisapari ry:n toimesta. Sen tavoitteena oli tarjota ennakointi- eli tulevaisuustutkimusta työkaluna käyttäen skenaarioita ja esityksiä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun alueen maatalous- ja puutarhatalouden tulevaisuudesta.
Hankkeessa tehtiin tulevaisuuden skenaarioita haastattelemalla maaseutualan tutkijoita, Järviseudun alueen toimijoita ja opetusalan osaajia. Lisäksi pidettiin kaksi tulevaisuustyöpajaa sekä tietoiskuja muun muassa biokaasusta, navettainfran rakentamisesta ja lihan jatkojalostuksesta.
– Hankkeen taustalla oli Jamin tarve uudistaa ja kehittää luonnonvara-alan oppimisympäristöjä. Koulutuksen järjestäjien pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja työelämän kanssa.
– Tavoitteena oli myös kehittää alueen maa- ja puutarhatalouden elinkeinoja ja hahmottaa, mikä Jamin rooli voisi kehittämisessä olla, kertoo luonnonvara-alan koulutusalajohtaja Henna Latvala Jamista.
Teknologiassa ja digitalisaation kehityksessä on pysyttävä mukana. Vaikka tuotantoyksiköt alalla kasvavat ja erikoistuvat, niin monimuotoisuus ja monipuolinen tuotanto, tiukka erikoistuminen ja jalostusasteen nostaminen voivat tarjota kannattavan ja ilmastoviisaan toiminnan myös pienemmille tiloille.
– Jamin rooli integraattorina sekä alueellisena ja alkutuotannon kehittäjänä syveni hankkeen myötä, totesi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Irene Vänninen hankkeen loppuseminaarissa.
Luke saa jatkossa Jamista osaavan hankepartnerin, jonka kautta tutkimus- ja kehitystyö tehdään tiiviissä yhteistyössä Järviseudun alkutuotannon toimijoiden kanssa.
Jamin hanketoiminnan osaamis- ja asiantuntijuuspohja vahvistui
Hanke pääsi vauhtiin vuoden 2021 alussa, mutta toteutui sen jälkeen suunnitelmien mukaan jatkoajan ja rahoitusmuutosten myötä. Tuloksia saatiin odotusten mukaisesti, mutta Jamin sisäinen ja sidosryhmäyhteistyötä koskeva muutos oli voimakkaampi kuin mitä hankkeen alussa osattiin ennakoida.
Hankkeen myötä Jamin vahvistunut hanketoiminnan osaamis- ja asiantuntijuuspohja, joka on kohdistettu alueen alkutuotannon kehittämiseen, tullee vaikuttamaan positiivisesti kehittämisrahoituksen saamiseen alueelle sekä Jamin tarjoaman koulutuksen fokusointiin ja sisältöön.
Jami kehittää itseään entistä pontevammin alkutuotannon vihreää siirtymää tukevaksi toimijaksi. Se pystyy vastaamaan työelämän tarpeisiin tehokkaammin ja ennakoiden tarpeita laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisnäkökulmasta.
Jamista on jo nyt tullut aktiivinen toimija hankemaailmaan sen sijaan, että se menisi vain mukaan muiden tahojen käynnistämiin hankkeisiin pienillä osuuksilla. Jami kehittää itseään luonnonvara-alan opetuslaitoksena ja kehittäjänä ja sen myötä oletetaan kehittyvän Järviseudun alkutuotannonkin.
Uuden yhteistyö- ja verkostomallin ansiosta alueen tarpeiden kuuleminen on Jamille helpompaa ja kehittämistyö kohdistuu oikeisiin asioihin. Hankkeen myötä vahvistunut ja osin kokonaan syntynyt verkosto ja sen asiantuntemus mahdollistaa aivan uusiakin hankeideoita. Tämä näkyy nyt jo työn alla olevissa hankehauissa liittyen mm. kasvihuonetuotannon kehittämiseen.
Jamin sisäisten rooli- ja tehtäväjakojen ansiosta uudet hankkeet ovat paremmin linjassa sen strategian ja yksiköiden toimintasuunnitelmien kanssa. Jamin kehitys on jatkuvaa ja hyvin kohdennettua. Tämä näkyy jo nyt mm. navettainfran kehittämissuunnitelmana ja opiskelijoiden saamisena mukaan hankkeen seminaareihin ja tuotoksiin.
Jamin luonnonvarayksikön uudistettu yhteistyö- ja verkostoitumismalli toimi jo hankkeen aikana esimerkkinä myös alueen muille organisaatioille, jotka harjoittavat kehittämistoimintaa.
Myös verkostokumppaneiden kuten Luken osaaminen ja verkostoituminen Järviseudun alkutuotannon kanssa kasvaa Jami-kontaktien ja hanke-toimintaosaamisen myötä, sillä Jamilla on hyvä alueellinen ja työelämäverkostojen tuntemus ja suorat kontaktit alkutuotannon kohderyhmiin. Tämä vaikutus näkyy sekin jo työn alla olevissa hankehakemuksissa.
Se, että Jami verkostoitui useiden uusien hankekumppaneiden kanssa jo Tienviitat -hankkeen aikana, on lupaava merkki siitä, että Jami ottaa uudistuneen roolinsa tosissaan ja valitsee jatkossa aikaisempaa päämäärätietoisemmin ne hankkeet, joihin se lähtee mukaan ja joita se itse enenevässä määrin käynnistää alueen alkutuotannon kehittämiseksi.
Tavoitteet toteutuivat
Hankkeen yhteenvedon ja vaikutusten analyysin perusteella voidaan todeta, että hankkeen erityistavoitteet ovat toteutuneet: Syntyi yhteistyömalli Järviseudun yrityksiä ja niitä palvelevia koulutus- ja tutkimuslaitoksia varten maa- ja puutarhatalouden kehittämiseksi, Jamin opetusympäristö sai sysäyksen kehittyä sellaiseksi, että se palvelee alueen alkutuotantoelinkeinoja entistä paremmin ja tarkennetummin ja Luken alueellinen läsnäolo Järviseudulla on vahvistunut ja edistää jatkossa Jamin opetusympäristön kytkeytymistä osaksi luonnonvara-alan tutkimusta.
Erityistavoitteiden toteutuminen ja Jamin tekemät uudet satsaukset hanketoimintaan edistävät hankkeen jälkeen yleistavoitteen toteutumista. Hankkeessa muodostuva tieto ja yhteistyö- ja toimintamallit tukevat Järviseudulla alkutuotannon elinkeinojen suunnittelua ja tulevaisuuden arviointia niin, että Järviseutu säilyy rakennekehityksestä huolimatta vahvana ruuantuotantoalueena ja maa- ja puutarhatalous alueen talouden selkärankana.
Hankkeen yleistavoitteen mukaisesti Järviseudun maa- ja puutarhataloudella on nyt yhdessä hahmoteltu tulevaisuuden suunta, joka rakentuu ja vahvistuu monitoimijaisella yhteistyöllä Jamin toimiessa keskeisenä alueellisena tieto- ja hankeintegraattorina.
Hankkeen loppuseminaarissa luotiin katsaus hankkeen perusteluihin Järviseudun toimijoiden näkökulmasta, tuloksiin ja hankkeen vaikutuksiin. Hankkeen ydinryhmän ohella puhujina olivat alueen maaseututoimen johtaja ja alkutuotannon yrittäjien edustaja.
Tuula Jokiaho
