Tulevana kesänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella suoritetaan lettosoiden maastokartoituksia Letot-hankkeen lettoinventointia varten. Inventoinnin tarkoituksena on kartoittaa lettojen esiintymistä, nykytilaa, kasvillisuutta, sekä hoito- ja ennallistamistarvetta.
Lettojen esiintymisestä ja nykytilasta on nykyisellään puutteellisesti tietoa, ja sitä hankkeella pyritään paikkaamaan. Kartoitettavat kohteet sijaitsevat Alajärvellä, Halsualla, Kokkolassa, Kruunupyyssä, Kurikassa, Lestijärvellä, Perhossa, Soinissa, Toholammilla, Vaasassa, Vimpelissä ja Ähtärissä.
Letto on runsasravinteinen ja kasvillisuudeltaan rehevä suotyyppi. Letoille tyypillinen vaatelias lajisto vaatii kalkkivaikutteista vettä tai pintaan tihkuvaa pohjavettä, joten niitä esiintyykin erityisesti kalkki- ja pohjavesialueilla. Vaateliaan kasvillisuuden takia vedenlaadun muutos voi johtaa lettokasvillisuuden heikkenemiseen tai leton häviämiseen. Myös umpeenkasvu voi uhata lettolajeja avosuolla.
Suomen suoluontotyypeistä uhanalaisia on yli puolet. Uhanalaisimpia suotyypeistä ovat rehevät suot kuten letot. Etenkin Etelä-Suomessa lettoja on jäljellä vähän ja ne ovat pirstaloituneita. Eniten lettoja esiintyy ja on jäljellä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan alueella lettoja on hyvin niukasti.
Suomessa letot ovat harvinaistuneet muun muassa pellonraivauksen ja ojitusten aiheuttamien hydrologisten muutosten seurauksena. Perinteisesti lettoja on hyödynnetty maataloudessa myös laidunmaana. Karja on pitänyt leton avoimena, hyödyttäen näin lettokasvillisuutta. Letoilta voi löytyä edelleen merkkejä tästä entisestä maatalouskäytöstä.
Lettoja kartoitetaan Letot-hankkeessa osana Helmi-elinympäristökokonaisuutta, minkä tavoitteena on suojella, ennallistaa ja hoitaa luontomme uhanalaisia ja arvokkaita luontotyyppejä. Helmen toimenpiteet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.