Patanassa asuvien ja Patanasta muuttaneiden tapaamisessa riitti jutunjuurta sekä Patanasta että kylän tapahtumista. Menneitä muisteltiin ja tuttuja tavattiin – vastaan saattoi tulla tuttu, jota ei ole nähty vuosikymmeniin. Kaukaisimmat vieraat saapuivat paikalle Tukholmasta asti. Patanan nuorisoseuran järjestämässä tapahtumassa vieraskirjaan nimensä kirjoitti 190 kävijää, mutta vierasmäärän arvellaan nousseen reilusti yli kahdensadan.
Kyläläisiä yhteen koonneen tapahtuman järjestäjänä toimi Patanan Nuorisoseura. Idean tapaamisesta oli esittänyt nuorisoseuran aktiiveihin kuuluva Martti Pihlajamaa. Pontimena oli se, ettei kylällä ollut järjestetty pitkään aikaan mitään. Päävastuun tapahtuman järjestämisestä kantoi erillinen toimikunta. Tapahtumapaikkoina toimivat koulu, nuorisoseura ja kyläkauppa. Nuorisoseuralla oli valokuvanäyttely, lapsille ohjelmaa ja saipa sieltä tietoa esimerkiksi tsaarin vallan aikaisista tapahtumista kylällä. Lapsetkin oli huomioitu. Kyläkaupalla oli taidenäyttely sekä musiikkiesityksiä. Kylätapahtuman ohjelmallinen osuus pidettiin nuorisoseuralla. Illalla kokoonnuttiin vielä vapaamuotoisesti nuorisoseuralla.
Järvi yhdistää
Juhlapuheen pitänyt, elämäntyönsä urheilutoimittajana Keskipohjanmaassa ja Turun Sanomissa tehneen Hannu Patanan puheenvuorossa oli kotiseutu vahvasti läsnä. 17 viime vuotta Naantalissa asunut Patana mietti, että Patanan kylä on tainnut säilyä kaikkien vuosien jälkeen hänelle oikeana kotipaikkakuntana.
– Lomilla auton nokka kääntyi yleensä kohti Pohjanmaata ja Patanaa. Lapsen terävinä huomasivat jo Jalasjärven Juustoportilla, miten murre muuttui eteläisen Suomen sekakielestä Vetelin murtheks. Samasta ilmiöstä jälkikasvu jaksoi muistuttaa aina kun juttelin puhelimessa patanalaisten kanssa.
Mikä sitten tekee Patanasta Patanan? Yksi oleellinen ulkoinen tekijä on järvi, joka ei ihan välttämättä kuulu jokaiseen pohjalaiseen kylään. Patanassa järvi on kylän keskeinen osa, sen sydän.
– Asutus on rakentunut järven rannoille ja vähän kauemmas ”kyläpuskiin”, kuten Pihlajamaan Mauri aikoinaan nimesi järvestä vähän etäämpänä sijaitsevat taloryhmät. Patananjärvi on juuri sellainen sopivan kokoinen. Se yhdistää kylää eikä hankaloita kanssakäymistä kuten isommat vesialueet saattavat tehdä. Kesäaikaan se on nykyvälineillä suhteellisen helppo kiertää, talvella siitä pääsee näppärästi toiselle puolelle esimerkiksi kelkkomalla tai hiihtämällä.
Kylällä on tulevaisuutta
Juhlassa julkistettiin myös Vuosituhannen patanalainen. Hän on Tarja Tuominen, väsymätön kyläaktiivi, joka toimii jatkuvasti kylän hyväksi.
Tapaamisesta on satanut paljon kiitosta järjestäjille. Tapahtuman järjestelyissä aktiivisesti mukana olleella Heikki Holtilla on tuntuma – ja ihmisillä myös tahtotila – että uusi tapahtuma pitää järjestää jossakin vaiheessa. Holtin mielestä yhteisöllisyys kuvaa hyvin kuvaa hyvin patanalaisia. Heikki Holtti kokee, että kylällä on tulevaisuutta. Maatalous näkyy edelleen vahvana kylällä, vaikka tilojen määrä on vähentynyt parinkymmenen vuoden takaisesta.
– Tilat ovat aika isoja ja ne työllistävät useita henkilöitä ja ne työllistävät kesällä tilapäisesti väkeä.
Kylän yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo Heikki Holtin mukaan uuden koulun rakentaminen talkoilla, samoin sitkeä yritys oman kyläkaupan pyörittämisestä.
Virpi Poikelin
