Suomenselän Metsänhoitoyhdistys järjesti Metsämarssi 2023- viikkoon liittyen metsäkävelyn Lehtimäen Valkealammella. Tapahtuma oli osa valtakunnallista Metsämarssi- kampanjaa, jonka juuret johtavat 50- luvulle.
Tapahtuma veti mukaan todella runsaasti osallistujia laajalta alueelta. Matkaa taitettiin hämärtyvässä metsässä noin viisi kilometriä. Lapsille on järjestetty oma patikointireitti.
Osalle osallistujista Valkealammen alue oli entuudestaan tuttua, mutta osalle vieraampaa. Patikointia veti Lehtimäen Jyskeen Olli Raivio, joka tutustutti joukon kävelyn lomassa useampaan eri kohteeseen.
Raivio kertoi Valkealammen olevan tänä päivänä merkittävä virkistyskäyttöalue, löytyyhän sieltä talvella hiihtoladut ja sulan maan aikana polut pyöräilyyn, patikointiin ja frisbeegolfiin. Polkujen runsaus muistuttaa vuoden -21 pyöräsuunnistuksen MM-kisoista, jotka ajettiin Valkealammen mahtavissa kangasmaastoissa.
Virkistyskäytön lisäksi alueella on myös pitkä historia ja sieltä löytyy hienoja luontokohteita. Näihin Raivio tutustutti kulkijoita pysäyttäen muun muassa suppan reunalle ja kertoen siitä, miten supat ovat metsiin muodostuneet jo jääkauden sulamisvaiheen aikana.
Kävelyyn osallistujat näkivät myös konkreettisesti paikan, jonka Mauri -myrsky 40 vuotta sitten niitti matalaksi, mutta jossa nyt kasvaa jo uusi puusto. Raivio kertoi myös alueella virtaavasta Kangaspurosta, joka on peräti kolmen kilometrin matkalta luonnontilassa.
Patikan puolivälissä pysäytettiin Jäkälämäen huipulle, jossa Heikki Mäkelä kertoi metsän käytön sekä metsämarssin historiasta.
Ensimmäinen metsämarssi järjestettiin vuonna 1950, jolloin tapahtuman tavoitteena oli yksityismetsien puuntuotannon lisääminen. Mäkelä kertoikin, että alussa metsämarssilla ei niinkään kävelty, vaan tehtiin metsänhoidollisia toimia.
Yli 70 vuotta myöhemmin suomalaismetsiin onkin sitoutunut lähes kaksi kertaa enemmän biomassaa. Lisäyksen määrä on huimat miljardi mottia.
Suomalaisen keskimääräinen etäisyys lähimetsään on 700 metriä, ja metsät tarjoavatkin
virkistysmahdollisuuksia jokaiselle suomalaiselle. Uusiutuvana luonnonvarana ja merkittävänä osana kotimaisesta bruttokansantuotteesta se tarjoaa myös alueellisesti merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Suomessa tehdään vuosittain yli 100000 puukauppaa, ja niiden vaikutus on koko tuotantoketjulle merkittävä.
Illan jo pimennyttyä metsäkävelyyn osallistujat patikoivat takaisin lähtöpaikalle otsalamppujen loisteessa nauttimaan stadionin laavulle illan tarjoiluista ennen kotiinlähtöä.
Tuula Jokiaho
