Syyskuun alussa Marokossa pidetyssä kokouksessa UNESCOn Global Geopark Council päätti esittää Kraatterijärven Geoparkille UNESCOn statusta. Asia saa vahvistuksen toukokuussa 2024 UNESCOn hallituksen kokouksessa.
– Kraatterijärven Geoparkille tuo status saatiin suhteellisen helposti, koska hakemuksemme oli UNESCOn mukaan erinomainen. UNESCO ei vaatinut siihen lainkaan täsmennyksiä tai muutoksia.
– Tuon erinomaisuuden takana on lukuisa määrä järviseutulaisia, jotka useimmiten vapaaehtoisina osallistuivat erilaisiin hankkeisiin ja käytännön toimiin Geoparin alueella. Tämä sai myös erityistä kiitosta hankkeemme englantilaisen ja norjalaisen evaluaattorin raportissa, Kraatterijärven Geopark -hankkeen geologi Heikki Mäkipää kertoo.
Kaikki alkoi vuonna 2016, jolloin alueella toteutettiin mittava luontoon ja sen mahdollisuuksiin keskittynyt hanke Outdoor Life. Se oli Järviseutu-seuran ja sen puheenjohtajan Mauri Jokelan innovaatio.
Hannu Nevalan vetämänä ja geologien Teemu Öhman, Jari Nenonen ja Satu Hietala kenttätöiden perusteella saatiin loppuseminaarissa lausuttua julki ehdotus Kraatterijärven alueen hakemisesta UNESCOn Global Geopark statukselle.
Tuomo Lehtiniemi aloitti heti seitsemän vuotta kestäneen hankkeen Kraatterijärven Geopark UNESCOn statukselle.
Leader Aisapari ry tarttui tilaisuuteen ja laati usean työpajan kautta Matkailun Master Plan Järviseudulle. Työpajoihin osallistui lukematon määrä yrityksiä, yksityisiä henkilöitä ja kaikki Geopark alueen neljä kuntaa. Mervi Niemi-Huhdanpään ja Ari Koivuniemen hankkeen avulla varmistettiin Järviseudun matkailun master planin toteutuminen käytännössä.
Samalla kun Lappajärvellä sijaitsevaa meteoriittikeskusta tehtiin Lappajärven kunnan toimesta geologiseksi aluekeskukseksi, Sari Kujala toteutti Kraatterijärven Geoparkin esiselvityshankkeen.
– Siihen osallistui 650 järviseutulaista antaen erilaisissa työpajoissa ideoita ja kehittämisaihioita Geoparkin toiminnan aloittamiseksi. Erityisesti tällainen vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta viestitti UNESCOlle alueen sitoutumista, Mäkipää toteaa.
Koko UNESCOn Geopark perustuu erityiselle ja jokaisella alueella ominaiselle geologiselle perimälle. – Kraatterijärven geologisen perimän julkisuuteen tuomisen aloitti Martti Lehtinen väitöskirjansa avulla jo 1970 luvulla. Lea Silto kartoitti ja kuvasi lähes kaksi vuotta kestäneellä hankkeella ne kohteet, joilla olisi suurta merkitystä Geopark statuksen saamiseksi.
– Hän kartoitti ja kuvasi alueen lähes 70 kohdetta, joista nyt valittiin hakemukseen 40 kohdetta.
UNESCO korostaa Geoparkien alueella kohteiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta. – Järviseutu Seuralla ja sen puheenjohtaja Mauri Jokelalla on merkittävä rooli toteutuksessa. Hänen johdollaan parikymmentä vapaaehtoista merkitsi viitoin ja kyltein Geoparkin alueen reittejä ja kohteita. Myös Aisaparin Päivi Kultalahti johti esimerkillisellä tavalla sekä reittien merkitsemistä että saatavuuden lisäämistä OutdoorActive ohjelman kautta.
– Etenkin alueemme kansainvälistyminen Geoparkin kautta sai aikaan mm. Geolukion syntymisen. UNESCOn näkökulmasta tällainen toiminta on esimerkillistä maailmanlaajuisesti. Kiitokset Geolukion eteenpäin viemiseksi kuuluu Tarja Purolle opettajineen.
Hakemus UNESCOlle saatiin kirjoitettua yli 350 sivuisine liitteineen 10.6.2022 mennessä Heikki Mäkipään ja Lea Silton toimesta. Sam Leijonanmieli ja Sami Alasara allekirjoittivat siitä aiekirjeen (Letter of Intent) UNESCOn Pariisin toimistoon.
Varsinainen hakemus allekirjoitettiin 23.11.2022 Sam Leijonanmielen ja Sami Alasaran toimesta. Sen jälkeen hankkeen virkamiehillä Annie Laitilalla ja Heikki Mäkipäällä oli helppo tehtävä saada alue siihen kuntoon, että evaluaattorit voisivat vierailla alueella elo-syyskuun vaihteessa.
Lappajärven kunnan toimiessa koko seitsemän vuoden ajan isäntäkuntana, oli Päivi Huhtala merkittävässä esihenkilön roolissa kaikille em. projektihenkilöille. – Kaikki Geopark alueen kunnat, niin luottamushenkilöt kuin virkamiehetkin, ovat osoittaneet sitoutumistaan UNESCOn statuksen saamiseksi.
– Vaikka välillä joidenkin uskomus hankkeen toteutumiseen on ollut koetuksella, niin ydinryhmä on vienyt määrätietoisesti asioita eteenpäin. Tämä sai nyt kiitoksen ”vihreän kortin” saamisella. Myös rahoittajat, OKM, Ely-keskus ja Leader Aisapari, Lappajärven kunta, ansaitsevat kiitokset.
Mäkipää muistuttaa lisäksi, että erityinen kiitos kuuluu lukuisille alueemme kyläyhdistyksille ja muille toimijoille, jotka omilla kehittämistoiminnoillaan antoivat Geoparkille sisältöä. Ilman tällaista panostusta näkötorneihin, laavuihin, reitteihin ja yksittäisiin kohteisiin ei Kraatterijärven Geopark olisi sitä, mitä se on nyt.
