Posti julkaisee ainutlaatuista suomalaista vaivaisukkoperinnettä esittävät postimerkit.
Vaivaisukko on kirkon seinään kiinnitetty maalattu puuveistos, jonka rinnassa olevaan aukkoon voi laittaa rahaa. Suomen vaivaisukoista suurin osa on seissyt palveluspaikallaan yhtäjaksoisesti 1800-luvulta saakka. Vaivaisukot ovat omilla paikkakunnillaan suosittuja nähtävyyksiä.
Postimerkkien aiheina ovat Soinin vaivaisakka sekä Alajärven ja Hauhon vaivaisukot. Samassa pienoisarkissa julkaistaan postimerkit myös kunkin vaivaishenkilön kotikirkoista.
Merkit suunnittelee Anssi Kähärä, jonka käsialaa on myös tämän vuoden maaliskuussa ilmestynyt suosittu Valkolakki-postimerkki. Vaivaisukkomerkit tulevat myyntiin marraskuussa 2016.
Suomessa on viimeisimmän arvion mukaan 145 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka.
Yli sata niistä tekee yhä alkuperäistä työtään: anoo rahaa kirkon tai tapulin seinustalla. Rahat käytettiin aikanaan oman seurakunnan köyhien ja vähäosaisten auttamiseen. Vaivaisukoilla on edelleen vahva symboliarvo ja niihin kertyvät rahat ohjataan yleensä kirkon diakoniatyöhön.
Kerjuulla oleva sotainvalidi vetoaa auttamaan
Vaivaisukot esittävät yleensä kerjuulla olevaa sotainvalidia, jolla on vaivaisuuden symbolina puujalka ja vasemmassa kädessä tukea antava keppi. Oikea käsi on ojentunut ottamaan vastaan apua. Kolikoille tarkoitettu raha-aukko sijaitsee useimmiten rintakehässä.
Ennen vaivaisukkoja rahaa kerättiin Ruotsin vallan aikana pelkistettyihin uhritukkeihin, joista alettiin tehdä Suomessa vetoavampia veistämällä niistä ihmishahmoja.
Vaivaisukkoja tavataan eniten Pohjamaalla, koska siellä käydyissä Suomen sodan (1808-09) loppukahakoissa loukkaantui paljon sotilaita. Lisäksi Pohjanmaalla oli paljon puunveiston ja laivanrakennuksen osaamista. Hahmoiltaan vaivaisukot muistuttavatkin laivoihin tehtyjä keulakuvia.
Pelastakaa vaivaisukot ry. pitää ukoista huolta
Suomalaiset vaivaisukot ovat kansainvälisestikin omalaatuinen ilmiö, eikä vastaavia hahmoja löydy muualta maailmassa. ORTON Invalidisäätiön yhteydessä toimiva Galleria Orton tekee aktiivisesti töitä vaivaisukkoperinteen säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi. Sen perustama Pelastakaa vaivaisukot ry. järjesti mm. kesällä 2013 Kerimäen puukirkkoon suuren vaivaisukkonäyttelyn.
– Haluamme tuoda esille vaivaisukkojen merkitystä kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriassa sekä lisätä samalla kansantaiteeksi luokiteltavien vaivaisukkojen arvostusta, kertoo Pelastakaa vaivaisukot ry:n puheenjohtaja professori Seppo Seitsalo, joka on tehnyt vaivaisukoille myös terveystarkastuksen ja kuntokartoituksen.
– Kannustamme seurakuntia kunnostamaan ja pitämään huolta näistä kunniakansalaisista ja kiinnittämään samalla huomiota asianmukaiseen restaurointiin. Aika moni ukko on mennyt huonoon kuntoon ulkoilmassa tai pahoinpitelyn seurauksena, Seitsalo sanoo.
Postimerkeissä esiintyvistä vaivaisukoista
Soinin vaivaisakka on oikeastaan ikänsä puolesta tyttö, jonka kädessä olleesta kepistä on jäänyt vain kädensija nyrkin sisälle.
Matti Taipaleen vuonna 1845 veistämä tummatukkainen ja siniasuinen hahmo kerää edelleen 500-700 euroa vuodessa diakoniatyölle ja toimii pienen paikkakunnan isona nähtävyytenä. 152-senttinen vaivaisakka on sijoitettu kirkkotapulin viereen suojakatokseen.
Alajärven vaivaisukko on valmistunut samana vuonna 1836 kuin Alajärven kirkko. Ukon veistäjä on Heikki Juhonpoika Mikkilä, jonka tiedetään veistäneen yhteensä 13 vaivaisukkoa.
Ukko kuvaa Suomen sodassa vammautunutta veteraania, jolla on tekojalka vasemmassa raajassa ja keppi kädessä. 133-senttisen vaivaisukon päällä on harjakattoinen suojakatos.
Hauhon vaivaisukko on tiettävästi Suomen vanhin, arvioitu valmistumisaika on1690-luvulla. Raamatun tarinoiden sokeaa Bartimeusta kuvaava ukko edustaa lähinnä keskiaikaista ja keskieurooppalaista kirkollista puunveistotaidetta.
Ukon päässä on edelleen haava, jonka se sai vuonna 1713 miekasta jouduttuaan venäläisjoukon ryöstämäksi. 144-senttinen vaivaisukko tekee työtään kirkon sisätiloissa.
