Mansikoiden paras satokausi on juuri alkanut alueellamme, mutta jos helteet palaavat, kausi voi jäädä lyhyeksi.
34 vuotta mansikoita viljellyt Tapio Korkea-aho Korkea-ahon Mansikkatilalta Alajärveltä kertoo, että takana on kevään kolmen viikon ennätyskuiva jakso, mikä osaltaan vaikuttaa mansikan kokoon tiloilla, joissa ei ole tihkukastelua.
Mansikan paras satokausi käynnistyi kuun vaihteessa ja jos helteet palaavat, paras sesonki on normaalia nopeammin ohi. Yleensä mansikkaa riittää koko heinäkuun ajaksi.
Korkea-aho viljelee mansikkaa tällä hetkellä noin kolmen hehtaarin alueella, parhaimmillaan sitä on ollut yli viisi hehtaaria. Valtaosin lajikkeena on hyvänmakuinen Polka, joka on aina asiakkaiden suosikki. Valitettavasti lajikkeen taimiaineksen laatu on taantunut ja se on tullut yhä alttiimmaksi erilaisille kasvitaudeille.
Tänä keväänä istutettiin 10000 uutta mansikantainta sille pellolle, josta viljely aikanaan vuonna 1990 aloitettiin, ja samalle pellolle se nyt myös lopetetaan.
– Tänä keväänä istutetut taimet antavat satoa seuraavat 2-3 vuotta, ja sitten on tullut aika lopettaa. Uusia taimia emme enää istuta, Korkea-aho sanoo.
Syynä lopetuspäätökselle on yrittäjien ikä, jota heillekin tulee lisää vuosi vuodelta. Mansikkatilan pitäminen on varsin raskasta ja sitovaa työtä, sillä vuodet eivät ole samanlaisia ja haasteita riittää.
Istutusten ja poiminnan lisäksi yksi paljon työllistävä asia on nurmikonleikkuu penkkien välistä. Leikkuuseen menee 2-3 päivää, eli käytännössä kun urakan saa valmiiksi, pitäisi jo toisesta päästä aloittaa alusta.
Nurmikot leikataan oman perheen voimin, siihen töihin ei ole ulkopuolisia palkattu.
Mansikat tilalta myydään likimain kokonaan suoraan tilalta, vain pieniä määriä menee rasioissa kauppaan. Noin puolet asiakkaista ostaa mansikan itsepoimintana, toinen puoli poimitaan valmiiksi.
Työvoimaa tilalle on löytynyt aina hyvin, suuri kiitos siitä kuuluu Jamin ulkomaisille opiskelijoille. Heitä on ollut hyvin tarjolla työhön tilalle kevään istutuksista alkaen, samoin kesällä mansikanpoimintaan. Tänä kesänä pari kosovolaista sairaanhoitajaopiskelijaa on tullut mansikanpoimintaan Seinäjoelta.
– Olemme työllistäneet myös paikallisia koululaisia poimijoiksi, mutta valtaosa on löytynyt alueen oppilaitosten kautta, Korkea-aho kertoo.
Korkea-ahon mansikkamaat sijaitsevat asiaan hyvin sopivalla rinnepellolla ja homeesta pelloilla ei olekaan yleensä ongelmaa sateisempanakaan kesänä.
Nykyisin kuitenkin suurempi vaikutus mansikanviljelijälle on kuitenkin kuivuudella. Mansikkayrittäjän pitkän uran varrella ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet tätä kautta tutuiksi.
– Nyt on kuitenkin meidän osaltamme loppujäähdyttelyjen aika. Muutaman vuoden nämä keväällä istutetut mansikat vielä tuottavat sanoa ja sen jälkeen tämä työ on osaltamme lopussa.
Tuula Jokiaho
