Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran järjestämät Sukumessut saivat ihmiset suuntaamaan Vimpelin Lakeaharjun juurelle. Sukuasioiden lisäksi ihmisiä kiinnostivat luennoitsijat. Antti Tuuri kertoi siirtolaisuutta käsittelevistä kirjoistaan ja professori Olavi Koivukangas Turussa sijaitsevan Siirtolaisinstituutin perustamisesta ja Seinäjoella sijaitsevasta Siirtolaismuseosta. Messuilla kävi noin 250 henkilöä. Messuidean isä, Heikki Salmela, piti väkimäärää yllätyksenä.
– Aika moni on tullut kädestä pitäen kiittämään ja toivonut jatkoa.
Sukuseurojen lisäksi myös sukututkijat olivat edustettuina. Evijärven Sukututkijoiden sihteeri Tommi Lehto kertoo itse alkaneensa tutkimaan sukua noin 30 vuotta sitten. Hän on itse Kerttuasta, Karvosesta.
– Kun mennään sukua muutama polvi taaksepäin, se laajenee ja sitten tutkitaan useampia sukuja.
Lehto ei osaa sanoa sitä, mikä sukututkimuksessa koukuttaa. Paikallishistoria on hänestä kiinnostavaa.
– On kiva tietää, mistä esivanhemmat ovat kotoisin. Joitakin sukuhaaroja olen tutkinut 1500-luvulle saakka.
Evijärven Sukututkijat pitävät sukupiiriä Järvilakeuden kansalaisopiston kautta. Aikaisemmin piiri kokoontui kirjastossa, mutta sittemmin käyttöön on saatu luokkahuone. Sukupiiriä ohjaa Evijärven Sukututkijoiden puheenjohtaja Tommi Pork.
Jos joku haluaa kysyä apua oman sukunsa tutkimiseen, sekä Evijärven Sukututkijoilta että messuilla myös olleelta Perhonjokilaakson Sukututkimusyhdistykseltä saa apua. Apuaan tarjoavat myös omia sukujaan Järviseudun puolella tutkineet.
Ketolan Paksulla sukua Järviseudullakin
Sukumessuilla sukua ja toimintaansa esitteli muiden muassa järviseutulaissukuihin kuuluva Ketolan Paksun Sukuseura, jonka kantaisä on Jaakko Ojala – alkuaan Olli.
Hän syntyi Lappajärven Tarvolassa vuonna 1833, muutti vävyksi Lapuan Kauhajärvelle ja oli kahdesti naimisissa. Jaakolla oli yhteensä 14 lasta, joista yhdeksän eli aikuisikään. Ulkomuodoltaan Jaakko oli vanttera, siitä liikanimi Paksu. Ketola viittaa puolestaan Jaakon Susanna-vaimon isoisän rakentaman talon paikkaan, joka oli ketoontunut niitty.
Ketolan Paksun sukuseura on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se on saanut vuonna 2020 haltuunsa suvun kantatalon. Sukuseuran tavoitteena on kehittää Siniselle tielle näkyvästä Alasen talosta koko maakunnan yhteinen mummola. Alasen talolla on ollut kaksi isoa hanketta. Talon kunnostushankkeeseen saatiin rahoitusta Aisaparilta.
– Kesätohinat-hankkeen turvin saimme osa-aikaisesti palkattua kolme nuorta kaupunkilaisnaista, jotka tulivat opettelemaan maaseutuelämää. He hoitivat kanojamme ja lampaitamme ja järjestivät toimintaa lapsille ja aikuisille: kursseja, nuotioiltoja, makrameepunontaa ja koululaispäiviä. Tämä oli kesätoiminnan hanke, jonka jälkeen olemme järjestäneen kaikenlaista muuta, sukuseuran tiedottaja Heli Karhumäki summaa.
Osaajia ja toimintaa
Kahtena kesänä Alasen talolla on järjestetty taidefestivaali, pidetään kesäkahvilaa ja vuokrataan taloa erilaisiin tilaisuuksiin. Taloa saa vuokrata myös maalla oleiluun. Ketolan Paksu oli hengellinen ihminen, joka ei esimerkiksi hyväksynyt sunnuntaisin tapahtuvaa työntekoa.
Ketolan Paksun sukuun kuuluu noin 3500 jäsentä. Kaksi Jaakko Ojalan poikaa lähti Amerikkaan. Toinen palasi Suomeen, toinen jäi rapakon taakse. Suvun kertaalleen kadotettu ja löydetty amerikkalainen sukuhaara on Heli Karhumäen mukaan hyvin aktiivinen.
Suvun jäseniä ovat muiden muassa kuvataiteilija Antti Ojala ja yhdysvaltalainen teatteri- ja oopperaohjaaja ja yhteisöaktivisti Park Cofield. Hän kiinnostui suomalaisesta suvustaan niin, että käsikirjoitti ja tuotti juuristaan kertovan Sisu is in the Heart -näytelmän. Se esitettiin Yhdysvalloissa suvun kotikaupungissa ja Lapualla.
Jaakko Ojala oli Heli Karhumäen äidin isoisän isoisä. Sukuseuran kautta hän on saanut kiinnityskohdan äitinsä sukuun ja syvemmälle suvun juuriin.
– Sukuseura on tuonut itselleni yhden uuden ystäväpiirin eri-ikäisiä ihmisiä, valtavan tarinoiden rikkauden ja yhteyden myös äidinpuoleisen sukuni evankeliseen perintöön.
Ketolan Paksu oli evankelisen liikkeen puuhamies ja hengellinen isähahmo Kauhajärvellä. Hän oli myös yksi kuudesta paikallisesta isännästä, jotka alkoivat puuhata Kauhajärvelle kansakoulua. Koulu aloittikin toimintansa Alasen ylistuvassa vuonna 1872.
