Lehtimäen kirkko on ollut kesän ajan avoinna 13.6. alkaen arkisin. Ovet ovat avoinna vielä 16.8. saakka. Poikkeuksellista Lehtimäen tiekirkossa on paitsi itse kirkko ja miljöö, jossa se sijaitsee, myös se että sen esittelijöinä läpi kesän toimivat vapaaehtoiset Eläkeliiton Lehtimäen osaston toimesta.
Vapaehtoisten esittelijöiden ringissä on mukana peräti 130 päivystäjää, joten työ ei käy kenellekään liian raskaaksi. Viime viikolla päivystysvuorossa olleet Mirja Mäki ja Helsingissä asuva Riitta-Liisa Vuorenmaa kertovat, että Lehtimäellä tiekirkon päivystys on ollut aina vapaaehtoisten toteuttamana, mikä on ainakin tällä alueella varsin poikkeuksellista.
Kiitoksen siitä, että vapaaehtoisrinki saadaan tehtävään kerättyä vuosi toisensa jälkeen, naiset antavat asian puuhanaiselle Aila Pihlajalle, joka aina keväällä tarttuu puhelimeen ja soittaa väkensä läpi ja sopii päivystyksistä.
Kävijöitä Lehtimäen kirkossa on tänäkin kesänä riittänyt, tosin kaikkein helteisimpinä päivinä on ollut hiljaisempaa. Väkeä tulee paikalle eri puolilta Suomea, mutta myös lehtimäkeläiset itse käyvät tutustumassa kotikirkkoonsa kesäisin.
Lehtimäen kirkko sijaitsee 215 metriä korkealla mäellä ja sen on suunnitellut Jakob Rijf. Kirkko edustaa kustavilaista uusklassillista tyyliä. Se on tasavartinen ristikirkko ja siinä on Rijifille ominaiset kaksinkertaiset salvokset. Se on suunniteltu 500 hengelle.
Kirkon ympärillä levittäytyy museoviraston listaama kulttuuriympäristö ja 50 vuotta Helsingissä asunut Vuorenmaa sanookin, että hän itse arvostaa kirkossa sitä, että sen ympäristö on säilynyt ennallaan. Lisäksi kirkko on maamme hienoimpia puukirkkoja, joten sitä on mukava esitellä vierailijoille.
Kirkon keskeisimmät osat on rakennettu 1800, mutta muilta osin sen rakentaminen venyi pitkään. Alttarirakennelma valmistui 1840 ja kuvioista päätellen se on luultavasti Jaakko Kuorikosken suunnittelema ja lehtimäkeläisen Abraham Hernesmaan rakentama. Ensimmäinen alttaritaulukin on luultavasti Hernesmaan tekemä.
Kirkon vihkiäisiä varten tehtiin anomus 1846 mutta lupaa ei saatu, koska kirkko oli ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Korjauksen jälkeen kirkko vihittiin käyttöön 1848.
Kirkon tapuli, joka hankittiin 1801, oli aluksi pylväiden varassa eteläpäädyssä. Tapuli on Abraham Hernesmaan suunnittelema ja vuonna 1833 valmistama. Toinen kello tapuliin hankittiin 1872 ja Hernesmaan piti pantata talonsa tapulin valmistumisen ajaksi, koska kirkonisännät eivät luottaneet hänen kykyynsä rakentajana.
Erikoisuuksina kirkossa ovat kattomaalaukset ja nykyisin alttaritauluna on lehtimäkeläisen Kalle Isolehdon krusifiksi.
Kirkon sakastista löytyy pala menneisyyttä, sillä peruskorjauksessa esille tullut seinä, johon ilmeisesti kirkon entiset työntekijät ja vierailijat ovat kirjoittaneet nimiään ja päivämääriä, on jätetty näkyville ja yleisön ihmeteltäväksi. Tämä seinä jaksaakin kiinnostaa niin paikallisia kuin muualtakin tulevia kirkkoon tutustujia.
Tuula Jokiaho
