Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, European Heritage Days, on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus. Se tarjoaa miljoonille osallistujille mahdollisuuden tutustua kiinnostavaan kulttuuriympäristöömme tuhansien tapahtumien kautta. Päiviä vietetään 48 maassa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta.
Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään joka vuosi vaihtuvin teemoin. Vuonna 2024 päivien teemana on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Ympäristömme rakentuu eri aikoina syntyneistä reiteistä ja väylistä. Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään koko syyskuun ajan. Päivien tarkoituksena on eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuntemuksen ja arvostuksen lisääminen. Ohjelman avulla halutaan myös edistää demokratiaa, osallistumista ja yhteisöllisyyttä.
Etelä-Pohjanmaalla järjestetään syyskuussa kaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin liittyvää luentotapahtumaa, joista toinen 14.9. Lappajärvellä. Kummassakin tilaisuudessa kuullaan kolme luentoa kulttuuriympäristöpäivien teemaan liittyen.
Lappajärven luento-osuus pidetään Lappajärven museolla (os. Kotiahonkuja 9) kello 12–16. Luennoitsijoina ovat arkeologi Janne Rantanen Seinäjoen museosta, dosentti Heikki Rantatupa Jyväskylästä ja kansatieteilijä Tuija Ahola Lappajärveltä.
Janne Rantasen esitelmässä ”Muinaislöytöjä vesi- ja maakulkureittien varrelta” tarkastellaan vanhoja ja joitain tuoreitakin rautakautisia irtolöytöjä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä Etelä-Pohjanmaan sisämaassa ja Järviseudulla, ja niiden sijaintia suhteessa vesireitteihin ja historiallisiin maareitteihin.
Esitelmässä tutustutaan muun muassa Lappajärven permiläistyylisiin esinelöytöihin (Pentinniemen linturiipus ja Lamminkylän ratsastajatulusrauta), Nykälänniemen lapinraunioon, Alavuden Keisalan viikinkiaikaiseen kätköön, Töysän Niku-Pennalan ristiretkiaikaiseen ruumishautaan, Lapuan Lapintiehen sekä Tohnin kirkkotiehen.
Heikki Rantatuvan aiheena on ”Pietarsaaren Markista kirkkotielle ja markkinoille – Vanhat kulkuyhteydet Järviseudulla”. Esitelmässä valotetaan Järviseudun kulkuyhteyksien muodostumista asutuksen alkuajoista 1500-luvulta 1800-luvulle.
Mikä oli Ähtävänjoen vesistön merkitys asutuksen ja liikenteen kannalta, miten kirkkotiet ja kauppareitit muodostuivat, miten ylämaasta terva ja sahatavara saapuivat pitäjän keskukseen Pietarsaareen? Entä mikä oli 1780-luvulla rakennetun Kuopio-Vaasa postitien taloudellinen ja sotilaallinen merkitys?
Tuija Ahola luennoi Lappajärven rovasti Jaakko Fellmanin verkostoista. Fellman toimi Lappajärven kirkkoherrana vuosina 1832–1875. Ennen Lappajärvelle tuloaan hän työskenteli kirkkoherrana Inarissa ja Utsjoella. Lappajärvelle tultuaan Fellman hankki omistukseensa muun muassa tiloja, myllyjä, rautasulattamoita ja kalkkipruukin.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien luentotapahtumat järjestää Seinäjoen museot yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen sekä Lappajärvi-seuran kanssa.
