Arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Alvar Aallon töihin saattoi tutustua Alajärvellä järjestetyllä Alvar aalto viikolla monin eri tavoin.
Aalto aloittelijoille -infot tarjosivat mainion keinon saada lyhyt läpileikkaus keskeisimpiin asioihin Aallon uralla sekä siihen, miksi häntä arvostetaan niin paljon ja mitä erityistä hänen rakennuksissaan on.
Asiaan yleisöä johdatteli oppaana toimiva Päivi Peltola, joka on aloittanut oppaan tehtävät muutamia vuosia sitten Seinäjoella ja muutettuaan vuosi sitten Alajärvelle hän oli iloinen siitä, että myös täällä on tärkeitä Aalto-kohteita.
– Alvar Aalto lähti aina innolla uusiin projekteihin. Kun idea syttyi, hän hahmotteli sen heti lyijykynällä ja jos muuta paperia ei ollut tarjolla, siihen kävi vaikka pöytäliina tai taskusta löytynyt paperinpalanen.
Aallon luonnoksia ja piirroksia onkin tallessa Alvar aalto säätiöllä peräti noin 120000 kappaletta!
Arkkitehtuurin lisäksi Aalto loisti erityisesti myös lasiesineiden muotoilijana, josta kaikille tutuimpia ovat varmasti Aalto-maljakot.
Kuortaneella maanmittausinsinöörin ja postineidin pojaksi syntyneen Aallon perhe muutti Jyväskylään Alvarin ollessa viisivuotias. Jyväskylästä Alvar lähti aikanaan Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria. Alajärvi oli Aallolle tärkeä tukikohta mm. kesänviettopaikan myötä.
Peltola kertoi, että yksi merkittävä piirre Alvar Aalossa oli se, e tä hän ei innostunut puhumaan vanhoista töistään. Hän katsoi aina eteenpäin ja työpöydällä odotti aina niin paljon tekemätöntä työtä, johon hän paneutui paljon mieluummin.
Persoonana hän oli kielellisesti hyvin lahjakas kirjoittaja ja myös vakuuttava puhuja.
Arvostettu jo eläessään
Aalto sai jo eläissään sekä kansallista että kansainvälistä arvostusta ja tunnustusta. Hän oli muun muassa kahdeksan yliopiston kunniatohtori.
Mistä tuo arvostus sitten kumpusi? Peltola luetteli syiksi muun muassa hänen ihmiskeskeisen suunnittelunsa ja toiminnallisuuden, yhteyden luontoon, edellä käymisen uusien materiaalien ja rakennustekniikoiden käytössä, kokonaisarkkitehtuurin, ajattomuuden, tuotteliaisuuden ja innovaatisuuden.
– Aalto suunnitteli myös tehtaita ja työläisten asuntoja, joissa hän etsi ratkaisuja parantaa työläisten elinympäristöjä.
– Aallon arkkitehtuuri on ihmisen kokoista ja inhimillistä, ympäristöönsä asettuvaa, Peltola listasi.
Aalto suunnitteli jopa 400 rakennusta, joista 300 on Suomessa. Ulkomailla Aallon kohteita on enitsen Saksassa, mutta myös lukuisissa muissa maissa. Suurempia keskittymiä Aallon suunnittelemista rekannuksista on Seinäjoella, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Alajärvellä.
Peltolan mukaan Aallon töissä erityistä on niin luonnon valon kuin keinotekoisenkin valon käyttö. Usein hänen rakennuksissaan on ajatus, että sisäänkäynnissä tullaan pieneen, hämärään tilaan, kun taas pääsaliin valo tulvii ikkunoista voimalla. Tästä hyvä esimerkki on Lakeuden Risti.
Erityistä hänen rakennuksissaan ovat myös kokonaisuudet ja yksityiskohdat, toiminnallisuus ja estetiikka sekä lamput ja huonekalut.
Aallon arkkitehtuuri alkoi 20-luvun pohjoismaisesta klassismista sävytettynä italialaisella arkkitehtuurilla, mistä hyviä esimerkkejä ovat Alajärven Nuorisoseuran talo ja vanha sairaala.
1930-lukua kuvastaa hyvin Paimion parantola, funktionalismi. 40 luvulla esiin astuu orgaaninen modernismi luonnonmuotoineen ja epäsymmetriana, josta yksi esimerkki on Finlandia-talo. 50-luvulla taas työt kehittyivät funktionalismin ja orgaanisen modernismin yhdistelmäksi.
Peltola kertoi, että Museovirasto on esittänyt kaikkiaan 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta Unescon maailmanperintökohteiksi. Valitettavasti näistä mikään ei sijaitse Alajärvellä, mutta mikäli hanke toteutuu, Alajärvi saa varmasti omansa hyödystä, koska niin Jyväskylässä kuin Seinäjoellakin on listalla mukana olevia kohteita.
Tuula Jokiaho
