Vimpeli on ollut vilkas urheilupitäjä jo 1890-luvulta lähtien. Paikkakunnalla käännettiin uusi lehti reilut 90 vuotta sitten, kun pitäjään perustettiin uusi urheiluseura.
Tarve seuran perustamiselle lähti SVUL:n eli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Etelä-Pohjanmaan piirin halusta tehostaa toimintaansa. Piiri patisti kuntia perustamaan uusia urheiluseuroja. Vimpelin Veto perustettiin Rankilan talon yläkerrassa 27.5.1934.
Vuosikymmenten varrella Vedosta on kehittynyt toimiva ja vireä urheiluseura. Se on puheenjohtaja Jari Lakaniemen mukaan juurtunut vahvasti paikallisen yhteisöön.
Tänä päivänä Veto on noin 750 jäsenen yleisseura, joka tunnetaan etenkin pesäpallosta ja koripallosta. Seuralla on noin parisataa innokasta talkoolaista, jotka ovat järjestämässä pesäpallon ja koripallon ottelutapahtumia.
– Uskallan väittää, että seurana Vimpelin Veto on tunnetumpi kuin koskaan aikaisemmin. Se luo erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuuden haasteiden taklaamiseen.
Kuusi vuotta Vedon puheenjohtajana Lakaniemi painotti seuran 90-vuotisjuhlan tervehdyksessään, että ilman seuran toiminnassa mukana olevia, talkoolaisia, tukijoita ja kaikkia seuraa edustavia tai aiemmin sitä edustaneita urheilijoita Veto ei olisi sitä, mitä se tänä päivänä on.
Pienestä suurempaa
Vedon 90-vuotisjuhlaa vietettiin juhlan juontaneen Teuvo Mäkelän mukaan perinteisesti. Vimpelin Mieslaulajat esiintyi kahden kappaleen verran. Vedon junioreiden liikuntaesityksessä sananmukaisesti syöksyttiin juhlaväen eteen Saarikentän Superpesis-otteluissa kuultavan Vanhat toverit -marssin säestyksellä.
Seurassa sekä puheenjohtajana että sihteerinä toimineen Seppo Katajan esittämässä historiikissa palautettiin mieliin, että Vedon ensimmäisinä lajeina olivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo. Pesäpallo tuli mukaan myöhemmin. Nyrkkeily, luistelu ja uinninopetus tulivat lajivalikoimaan sotien jälkeen.
– Sotien jälkeen Vedon urheilutoiminta oli suurta. Urheilullinen innostus näkyi myös jäsenmäärässä. Sodanjälkeisen toiminnan käynnistyessä Vedossa oli 40 jäsentä, mistä se kasvoi vuonna 1946 yli 400:n. Seuratoiminnan tärkein organisaattori sotavuosien jälkeen oli 1948 ensi kertaa puheenjohtajaksi valittu Kalevi Heikkilä.
Ennen varsinaisen juhlan alkua nähtiin Vimpeli-palkinnosta kertova video, jossa Matti Lehto kertasi kiertopalkinnon historiaa. Vimpeli-palkinto on kuvanveistäjä Kari Ovaskan Pesäpalloilija-patsaan pienoisjäljennös, joka jaetaan yksityiselle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla tukenut tai tehnyt työtä pesäpalloilun hyväksi.
Palkinto luovutetaan vuosittain Itä–Länsi-ottelun tauolla. Itse palkinto on Vimpelissä harvoin nähty vieras. Vedolle palkinto myönnettiin vuonna 2004. Vimpeli-palkinnosta kertova video on nähtävissä Vimpelin kunnan YouTube-kanavalla. Palkinnosta kertova taulu tulee esille Suomen Pesäpallomuseoon.
Esimerkkinä muille
Juhlapuheen pitänyt Kuortaneen urheiluopiston rehtori, keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus totesi Vedon olevan legendan Suomessa.
– 90 vuotta on pitkä ja kunniakas historia. Vimpeli tunnetaan Vedosta ja Saarikenttä on vahva brändi, josta monet ovat kovin kateellisia. Urheilua ja urheiluseuratyötä on täällä tehty monessa sukupolvessa ja varmaan kaikissa vimpeliläisissä perheissä. Veto on hieno esimerkki kaikille pienten paikkakuntien urheiluseuroille.
Korjus otti puheessaan kantaa kaikissa yhteiskunnissa nähtävissä olevaan liikkumattomuuden pandemiaan. Vaikutukset osuvat sekä yksilöön että vakavasti koko yhteiskuntaan.
– Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat vähintään kolme miljardia euroa vuodessa. Summa on suuri. Vielä vakavampaa on se, miten liikkumattomuus vaikuttaa lapsiin, nuoriin, aikuisiin ja ikäihmisiin. Liikkumattomuuden haittavaikutuksia voidaan torjua lisäämällä liikuntaa. Liikunnan avulla saadaan antoisa elämä, johon kuuluvat vireys, onnellisuus, työkyky ja mielekäs elämänsisältö
Korjus näkee, että Vimpelin Vedon tapaisella yleisseuralla on iso merkitys pienellä paikkakunnalla.
– Sen suojissa pystysi periaatteessa harrastamaan mitä vain. Pesäpallon ja koripallon pääsarjatason alapuolella kukkii moni harrastus ja nuorten junioritoiminta. Jos Suomessa ei olisi urheiluseuroja, monen tytön ja pojan liikunta paljon vähemmäksi.
Korjus on yleisseura Vehkalahden Veikkojen kasvatti. Omasta seurasta esikuvana hänellä oli hiihtäjä Marjatta Kajosmaa. Korjus harrasti juniorina pesäpalloa Haminan Palloilijoissa. Haminan Palloilijoiden pelaajista hän mainitsi lapsuudenidoleikseen Markku Raasun, Kari Lindbergin ja Jukka Parikan.
Sepälle arvokas tunnustus
Yhteiskoulun auditoriossa pidetyssä 90-vuotisjuhlassa jaettiin Suomen Pesäpalloliiton myöntämiä pelaajamerkkejä ja ansiomerkkejä yhteensä 22 kappaletta. Koripalloliiton myöntämiä ansiomerkkejä jaettiin kymmenelle vetolaiselle.
Suomen Pesäpalloliiton myöntämän Tahko Pihkala -mitalin numero 48 pokkasi Heikki Seppä. Seppä on toiminut Vedon miesten ja naisten Superpesis-joukkueiden sekä miesten Ykköspesis-joukkueen ja A-poikien Superpesis-joukkueen joukkueenjohtajana. Joukkueenjohtajapestit juontavat juurensa viime vuosituhannen puolelle.
– 1998 noustiin naisjoukkueen kanssa Superiin. 1998 ja 1999 olin naisten mukana. Ykköspesis-joukkueen joukkueenjohtajana tuurasin Eeli Kivistä. Vuonna 2001 olin yksin joukkueenjohtajana.
Seppää vetää joukkueenjohtajan tehtävään tällä hetkellä se, että eläkeläisenä hänellä on aikaa.
– Onhan se mukavaa hommaa, kun pääsee poikien kanssa läheltä näkemään, että miten he nauttivat pelaamisesta. On meillä hauskaakin välillä.
Virpi Poikelin
