Alajärven Möksyssä asuva 11-vuotias Veeti Joensuu on aloittanut tänä vuonna aivan uuden harrastuksen, Junior handler -kilpailut! Tämän lisäksi Veeti harrastaa kitaran soittoa, jalkapalloa ja tykkääpä nuori mies mopoistakin.
Junior handler on 10–17-vuotialle nuorille tarkoitettu koiranesittämiskilpailu, joka kilpaillaan kahdessa sarjassa: 10-13 vuotiaat ja 14-17 vuotiaat. Lajin tavoitteena on opettaa nuorille, miten koiran parhaita puolia tuodaan esille näyttelykehässä sekä miten parantaa yhteistyötä koiran kanssa.
Kilpailussa tuomari arvostelee koiran ja nuoren yhteistyötä, koiran käsittelyä ja sen rodunomaista esittämistä. Kilpailussa sijoitetaan molemmista ikäluokista viisi parasta kisaajaa ja ikäluokkien voittajat kilpailevat vielä päivän parhaan junior handlerin palkinnosta.
Mikäli junior handler kilpailu on samalla Suomen mestaruuden osakilpailu, päivän paras saa kutsun Suomen mestaruus -finaaliin, joka järjestetään aina Helsingissä Koiramessujen yhteydessä joulukuussa.
Osakilpailuja järjestetään vuodessa 20 ympäri Suomea. Lisäksi jokaisessa kennelpiirissä järjestetään piirinmestaruuskilpailu, johon saavat osallistua kennelpiirin alueella asuvat nuoret.
Veeti on tykännyt koirista ihan pienestä saakka. Hänen isällään on labradorinnoutaja, mutta se ei käy näyttelyissä. Sen sijaan Veetin kummitäti Elina Viirumäki käy koiranäyttelyissä ja häneltä Veeti sai kuulla, että lapsetkin voivat niissä kilpailla.
– Elinalla on paljon pokaaleja, joita hän on saanut koirien kanssa, Veeti kertoo. Hän aloitti itse kilpailemisen junior handlereissa leikkimielisistä näyttelyistä ja sitten Elina sanoi, että voisin kilpailla myös oikeissa kilpailuissa.
Veeti harjoittelee lajia muun muassa Elinan suomenajokoiran Hupsun kanssa. – Elina käskee minun juoksuttaa Hupsua. Pitää opetella oikeita koirien juoksunopeuksia. Takajalat eivät saa olla liian edessä eikä takana.
– Elina on antanut minulle myös paksun kirjan, jossa on paljon tietoa erinäköisistä koirista. Aina ennen kilpailuja käymme esittämääni rotua läpi, sen alkuperäismaata ja käyttötarkoitusta. Hupsu on jänistä ajava ajokoira ja toinen koira jota olen esittänyt, lapinporokoira Päre on poroja paimentava porokoira.
Mukavinta harrastuksessa on oppia tietoa eri koirista. – Näyttelyreissut on kivoja Elinan kanssa, kun saa itsekin karkkia. Ja totta kai se kun pärjää, niin se on tosi siistiä. Mutta reissut on kivoja ilman sijoitustakin.
Hankalinta Veetille on ehkä kisojen tuoma jännitys. – Ja hankalat koirat, Hupsu on joskus todella paljon Elinan perään. Sellaiset koirat on yleensäkin hankalia, jotka on omistajiensa perään. Hupsu etsii aina Elinaa ja silloinkin minun pitää saada sen mielenkiinto pysymään itsessäni.
Virallisiin kisoihin Veeti osallistui ensimmäisen kerran alkukesällä Tuurissa Päreen kanssa. Lisäksi hän on harjoitellut lapsi ja koira -kilpailuissa, joita järjestetään leikkimielisissä koiranäyttelyissä.
– Virallisissa kisoissa olin Hupsun kanssa Kalajoella osakilpailuissa kesällä viides. Olen myös pienimmissä kisoissa ollut toinen ja neljäs.
Viimeisein virallinen Junior handler -kilpailu Veetillä oli Seinäjoen näyttelyissä 27.10. piirinmestaruuskilpailuissa, joissa hän sijoittui viidenneksi. Siellä hän kilpaili Johanna Lahtisen omistaman lapinporokoira Päreen kanssa.
Tavoitteena yhtä iso pokaali, kuin kummitädillä!
Tavoitteekseen lajissa Veeti ilmoittaa vaatimattomasti sen, että hän haluaa voittaa yhtä ison pokaalin kuin Elinalla on!
Tässä tavoitteessa Veetillä onkin tekemistä, sillä Elina on harrastanut koiranäyttelyitä vuodesta 2010 saakka. – Kisasin silloin myös muutaman junior handler kisan voittaen mm. Etelä-Pohjanmaan piirinmestaruuden 2010.
– Olen esittänyt koiria näiden 14 vuoden aikana ulkomailla asti ihan Best in Show sijoille saakka. Vuonna 2015 perustin Facebookiin oman sivun Handler Elina Viirumäki, josta minut on voinut tavoittaa ja sopia näyttelyihin handleriksi.
– Hienoin muisto on ehkä Maailman voittaja näyttely Venäjällä vuonna 2016, jossa esitin Jari ja Reetta Forsin (kennel Alapörkän) kasvattamia suomenajokoiria. Oma rotuni on nimenomaan metsästyskoirarodut ja etenkin suomenajokoira.
Veeti on Elinalle paitsi kummipoika, myös siskonpoika. – Veeti on sympaattinen komea nuori mies, jolla on keskittymisvaikeuksia. Tämä näkyy meille myös kehässä, mutta välttämättä kukaan muu ulkopuolinen ei huomaa sitä.
– Tiedän olevani tiukka ja vaativa asioissa, mutta Veeti osaa jo nauraa sille. Meillä on läheinen suhde ja yhteiset näyttelyreissut ovat muutakin kuin pelkkä kilpailu. Veetin mielestä on myös hauskaa, jos minä tai äitinsä Emmi Heikkilä jännitetään Veetin puolesta.
– En voi riittävästi painottaa koiran kaunista kohtelua. Jämäkkä saa olla, mutta se ei tarkoita koiran kaltoinkohtelua. Taitava handleri tietää koiran rakennevirheet ja osaa peittää ne, tuntee rodut ja rotumääritelmät. Koiran perusrakenne on oltava tiedossa ja sitä juuri nyt mm. Veeti harjoittelee antamani Salme Mujusen 777 -sivuisen Koiran rakenne -kirjan kanssa.
Elina kertoo, että Veeti on pienestä pitäen ollut kiinnostunut nimenomaan koiran esittämisestä. – Ja kai kummitädin pokaalit ja palkinnot ovat saaneet pojan kiinnostumaan.
– Itse jouduin raivaamaan tähän harrastukseen itse oman tieni, joten haluan että Veetillä on tukena perheenjäsen joka tukee, neuvoo ja kuskaa.
Vaikka Veetille koirat eivät ole yhtä suuri intohimo kuin Elinalle itselleen, haluaa hän tukea poikaa harrastuksessa eteenpäin siitä huolimatta. – Veetillä on haaveissa oma koira, joten tästä harrastuksesta hän saa hyvää oppia koirien käsittelyyn ja erilaisista koirista.
– Ja kyllä Veetiä joka näyttelyissä tullaan kehumaan, kuinka vaikuttava näky se on pienenä poikana siisteissä vaatteissa isojenkin koirien kanssa!
Tuula Jokiaho
