Alajärven kaupungilla on tarkat suunnitelmat yhdessä muiden Järvi-Pohjanmaan kuntien kanssa häiriötilanteiden varalta, ja viime aikoina myös koulutusta asian suhteen on lisätty. Tämän lisäksi kaupunki kannustaa ja opastaa kuntalaisiaan omatoimiseen varautumiseen.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen toteaa, että se, että jokaisen kuntalaisen kannattaisi miettiä varautumista hyvän sään aikana. – Mitä sinun kodissasi tarkoittaisi se, jos tammikuussa 30 asteen pakkasjaksolla ei sähköä tulisi kolmeen vuorokauteen?
Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan valmistautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy. – Suomessa tapahtuneista laajasti kuntalaisten arkeen vaikuttavista normaaliolojen häiriötilanteista esimerkkejä ovat muun muassa puhtaan veden jakeluun liittyvät häiriöt, pitkät sähkökatkot sekä tulvat, kertoo hallintojohtaja Tero Kankaanpää Alajärven kaupungilta.
Pitkä sähkökatkos vaikuttaa arkeen
Tyypillisin häiriötilanne ovat pitkät sähkökatkot. Silloin esimerkiksi veden tulo saattaa lakata jo muutamassa tunnissa. Jos vettä tulee, sitä tulisi käyttää vain välttämättömään. Jos sähkökatko kestää yli tunnin, kannattaa etenkin sivukylillä varata juomavettä astiaan.
Tekninen johtaja Jouni Hänninen kertoo, että niin Alajärven kuin Lehtimäenkin vedenottamoilla vesijohtoverkko on turvattu aggregaatein, mikäli ne saadaan paikalle. Vesiosuuskuntien osalta tilanne vaihtelee. – Vaikka puhtaan veden tulo voidaan varsin hyvin varmistaa, ongelmaksi voi tulla jätevesi, jonka suhteen on niin ikään laadittu suunnitelmat.
Kotihoidon osalta vs. peruspalvelujohtaja Tanja Penninkangas kertoo, että pitkien sähkökatkojen tullessa mennään ensisijaisesti niiden asiakkaiden luo, joilla on käytössä lisähappi. Heidät, kuten muutkin asiakkaat joiden tila kotona olon vuoksi vaarantuu, siirretään akuuttiosastolle.
Omaisten on hyvä muistaa, että henkilöt joilla ei ole muita kotihoidon palveluita kuin turvapuhelin, eivät ole tarkastettavien asiakkaiden piirissä. – Omaisten tulee tiedostaa, että jos gsm -verkko pettää, näille henkilöille tulee ongelmia yhteydenotossa. Kaupungin taholta heidän luonaan ei säännöllisesti käydä.
Suurin osa kaupoista menee kiinni sähkökatkon alettua. Rahaliikenne vaikeutuu heti. Pankkien konttorit sulkeutuvat saman ja käteisautomaatit lakkaavat toimimasta. Pankki- ja luottokorteilla ei voi pääsääntöisesti maksaa. Pieni summa käteistä rahaa kannattaa opetella pitämään aina mukana. Auton tankissa on hyvä olla aina jonkin verran polttoainetta, sillä vain harvat huoltoasemat ovat varautuneet sähkökatkoon varavoimalla.
Kodin atk-laitteet eivät toimi ilman sähköä. Internetiin pääsee katkoksen aikana älypuhelimella tai matkatietokoneella, jossa on mobiililiittymä. Lankapuhelimilla voi soittaa myös sähkökatkon aikana, jos televerkot toimivat. Matkapuhelinta varten kannattaa harkita varavirtalähteen ja autolaturin hankintaa.
Kaikki lämmitystavat, paitsi takka ja muut tulisijat, käyttävät sähköä. Lämmityskaudella asuntojen kylmenemisestä tulee ongelma. Kannattaa miettiä, miten turvaa lämmityksen sähkökatkon aikana. Takka ja muut tulisijat ovat hyviä varalämmön lähteitä. Öljykattila toimii myös katkon aikana, jos sähkön syöttö varmistetaan aggregaatilla.
Jouni Hänninen kehottaakin omakotitaloasujia miettimään, miten talo lämpiää sähkökatkon aikana. Uutta taloa rakentaessa tai vanhaa remontoidessa kannattaa asentaa verkonvaihtokytkin, jonka avulla saa aggregaatista virtaa tärkeimpiin laitteisiin.
Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Yleisradiolla on velvollisuus lähettää ohjelmaa kaikissa oloissa.
Kaupungilla on suunnitelmat siitä, miten asukkaat häiriötilanteessa tavoitetaan. Tiedotteita on saatavilla kaupungintalolla sekä tarvittaessa kylien yleisillä kokoontumispaikoilla. Myös paikallisradiot antavat tietoa katkoista.
Jos pääset internetiin, voit katsoa, löytyykö katkosta jo tietoa sähköyhtiön sivuilta. Soita hätäkeskukseen vain, jos tarvitset ambulanssin, poliisin, sosiaalipäivystyksen tai palokunnan kiireellistä apua.
Myös yhteisöt omatoimiseen varautumiseen
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja alueen kunnat ovat suunnitelleet poikkeusolojen ja vakavien normaaliolojen häiriötilanteiden varalle aluejaon, jossa maakunta on jaettu neljään suojelupiiriin, ja kunnat suojelulohkoihin sekä lohkot suojeluyksiköihin.
Palopäällikkö Antti-Jussi Isotalo kertoo, että suojelualueiden tarkoitus on tukea omatoimista varautumista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa ja normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Suojelualueiden toimintaa johtaa alueen pelastuslaitos.
– Suojeluyksiköiden alueella tehdään kaikki ne käytännön toimenpiteet, jotka tuottavat tilannekuvan perustan ja joissa tapahtuvat käytännön pelastustoimenpiteet. Toimintaa voidaan kuvailla naapuriavun tyyppiseksi läheisten auttamiseksi.
– Kansalaisten yhteisöllisyyden lisääntyminen ja apua tarvitsevien tukeminen on tärkeää, koska viranomaiset eivät joka paikkaan ennätä ja avunsaanti kestää. Hyvä suunnittelu ja mahdollisimman suuri toimijoiden määrä vähentävät poikkeavan tilanteen vaikutuksia ja nopeuttavat tilanteesta toipumista.
Omatoimisen varautumisen koulutus on otettu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa yhdeksi turvallisuusviestinnän painopisteaiheeksi. Tarkoituksena on tarjota koulutusta kyläseuroille, järjestöille, yrityksille, laitoksille, asuntoyhtiöille ja mahdollisesti jopa erillisinä kutsutilaisuuksina.
Tuula Jokiaho
