TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden vaihteessa. Itäisellä Etelä-Pohjanmaalla kymmenen kuntaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli ja Ähtäri muodostavat yhteisen Kympin työllisyysalueen.
Organisoitumismuotona on perustettu Kuntayhtymä Kymppi, mikä toimii työvoimaviranomaisena alueellaan.
Kympin työllisyysalue tarjoaa ajanvarauksetonta asiakaspalvelua Alajärven, Alavuden, Kauhavan ja Lapuan päätoimipaikoissa kerran viikossa. Alajärvellä ajanvaraukseton palvelu on tiistaisin kello 9–14. Muina aikoina asiakkaita palvellaan ajanvarauksella viitenä päivänä viikossa.
Lähipalvelutoimipaikoissa esimerkiksi Lappajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä palvellaan aina ajanvarauksella.
Alajärven toimistossa järjestetään avoimien ovien päivä kymppi viikon tiistaina, eli 4.3. palveluihin tutustumisen ja kahvittelun merkeissä!
Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa
Työllisyyspalvelut siirtyivät kunnilta valtiolle jo 70-luvulla. – Muutos takaisin kuntien järjestämisvastuulle tapahtui pitkälti isojen kaupunkien toiveesta, arvioi palvelupäällikkö Jarmo Nurmela Kympin Alajärven toimistosta.
Taustalla oli se, että isoissa kaupungeissa huolestuttiin työttömyyden aiheuttamista sakkomaksuista ja työllisyyden hoito haluttiin omiin käsiin.
Sakkomaksuja työttömyydestä on maksettu kaikissa kunnissa ja niitä maksetaan edelleenkin – nyt jopa enemmän kuin ennen. – Vuoden vaihteen jälkeen kunnille on tullut sakkomaksut kaikista työttömistä työnhakijoista, myös niistä, jotka ovat eri palvelujen piirissä.
– Sakkomaksua aletaan periä nyt jo sadan työttömyyspäivän jälkeen. Aluksi sakkomaksu on pienempi ja se kasvaa työttömyyden pitkittyessä.
Uutta on myös se, että kuntiin tulee peräti kolme eri sakkomaksua entisen yhden sijasta. Nyt sakkomaksua maksetaan kaikista työttömyysturvan muodoista; ansiosidonnaisesta, peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta sadan työttömyyspäivän jälkeen.
Kaikki haluavat tehdä työtä
Järviseudun alueella työttömyys ei ole niin suurta kuin keskimäärin koko maassa, mutta toisaalta noin 60 prosenttia työttömistä on rakennetyöttömiä. Rakennetyöttömien ryhmä koostuu osittain juuri niistä kaikkein vaikeimmin työllistettävistä, mutta osin taas ei.
– Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka ovat saaneet tuoreen koulutuksen ja parantaneet näin työllistymismahdollisuuksiaan, Nurmela kertoo.
Työttömyyden keston keskimääräinen aika alueellamme on 34 viikkoa, vaikka valtaosa työttömäksi jääneistä työllistyy uudelleen nopeasti. Järviseudulla peräti 70 prosenttia työttömäksi jääneistä työllistyy seuraavan kolmen kuukauden aikana.
– Tämä luku on koko Suomen tasolla aivan huippuluokkaa, Nurmela kiittää.
Siihen miten nopeasti henkilö työllistyy uudelleen, vaikuttaa moni tekijä. Tärkeimmät niistä on osaaminen, ahkeruus ja työyhteisötaidot. Pienillä paikkakunnilla ihmiset tunnetaan ja työnantajat keskustelevat keskenään, joten hyvä työntekijä löytää nopeasti uuden työn.
Yhdestä asiasta Nurmela on varma. Kukaan ei ole työtön huvikseen. – Kaikki haluavat tehdä töitä. Se on vanhaa legendaa, etteivät haluaisi. Työntekoon kannustaa paitsi raha, myös työn sosiaalinen puoli ja ennen muuta halu tehdä jotain, jolla on merkitystä.
Sakkomaksuihin voi vaikuttaa
Työllisyyspalvelujen järjestäjänvaihdos ei ole asiakkaiden kannalta muuttanut mitään. Lähipalveluja on tarjolla aikaisempaa enemmän ja jokainen, joka jää kokonaan työttömäksi ilman tietoa jatkosta, pyritään tapaamaan henkilökohtaisesti.
Työntekijöille muutos on näkynyt lisääntyneenä työmääränä, sillä tietojärjestelmät olivat vuoden vaihteessa hetken aikaa pois käytöstä ja siitä jäi työkuormaa, jota on pikkuhiljaa kiritty kiinni.
Kympin työllisyysalue on varsin hyvän kokoinen, sillä se on riittävän suuri, mutta ei liian iso, jotta paikallistuntemus pysyy vahvana.
Alajärvellä ja Alavudella työssä on kymmenen henkilöä kumpaisessakin toimistossa ja Kuortane hoidetaan Alavudelta käsin, kun taas Soini hoidetaan Alajärveltä.
Vaikka työllisyystilanne meillä on kohtuullisen hyvä, niin työttömiä alueella on noin kymmenen prosenttia enemmän, kuin oli vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kesää kohti tilanne paranee kausi- ja kesätyöpaikkojen myötä. Toivottavasti pian alkavaksi ennustettu kasvu kuitenkin alkaa, se näkyisi nopeasti myös työllisyystilanteessa.
Työttömyyttä on ja se näkyy kunnille näinä päivinä saapuvissa sakkomaksut sisältävissä laskuissa. Nurmela uskoo, että laskujen tulo herättää kunnissa kiinnostuksen asiaan.
– Toivon, että vaikka laskut herättävät päättäjät kunnissa, niin motivaation tilanteen muuttamiseen lähtisi elinkeinoelämän kehittämisestä ja ihmisten elinolojen parantamisesta. Sitä kautta korjataan myös tilanne työmarkkinoilla.
Tuula Jokiaho
