Varautuminen yhteiskunnan häiriötilanteisiin on paitsi valtion, kuntien, yritysten, maatilojen ja erilaisten yhteisöjen juttu, myös ihan jokaisen kotitalouden asia.
Tämä asia tuli selväksi Luoma-ahon kylätalolla 72 tuntia -yleisötilaisuudessa, jossa Päivi Kultalahti Aisaparilta kertoi havainnollisesti siitä, miten ja miksi meidän jokaisen pitää varautua.
Varautumisen eri kohdissa esille nousevat kaksi asiaa. Puhdas juomavesi on oleellisen tärkeä asia ja toinen juttu, joka tänäkin päivänä pitäisi löytyä jokaisesta kodista, on kunnossa oleva patteriradio!
Kolmen vuorokauden varautuminen
72 tuntia varautuminen -nimitys tulee siitä kolmesta vuorokaudesta, joka on viranomaisten suositus ajaksi, jonka jokaisen tulisi pärjätä kotonaan ilman apua häiriötilanteissa. Nämä häiriöt voivat olla esimerkiksi katkos sähkön tai vedenjakelussa.
– Varautumisohjeissa on paljon itsestäänselvyyksiä, etenkin vanhemmille ikäluokille, jotka ovat jo nähneet huonompiakin aikoja. Silti ohjeiden kertaaminen silloin tällöin kannattaa, Kultalahti sanoi.
– Kaiken turvallisuuden perusta on yhteiskunnan huoltovarmuus. Esimerkiksi kaupoilla, kunnilla, maatiloilla, sairaaloilla ja tehtailla on omat varautumissuunnitelmansa.
– Osa tätä ketjua on kotitaloudet, joiden tulee huolehtia oman väen varautumisesta ja turvallisuudesta – ja vaikka vähän vilkaista sitäkin, onko naapurilla kaikki kunnossa.
Huoltovarmuus ja varautuminen kodeissa lähtee jo paloturvallisuudesta ja ensiaputaidoista.
Kultalahti haastoi yleisönsä miettimään, mitä tapahtuisi, jos kotiin ei tulisi sähköä kolmeen vuorokauteen. Ensimmäinen huoli olisi tietenkin sulavista pakasteista, mutta myös ruoan valmistus olisi haastavaa kodeissa, joissa ei ole puuhellaa tai takkaa.
Monin paikoin myös vedentulo loppuisi ja vaikka että tulisi, niin sitä ei saisi päästää viemäreihin.
– Veden suhteen kannattaa miettiä myös kylävaran mahdollisuutta. Olisi hyvä jos kylätaloilla olisi kaivo ja aggregaatti.
Kotivara muutenkin käytössä olevista elintarvikkeista
Varautuminen tarkoittaa myös kotivaran hankkimista, jotta kotona on hyvin säilyviä elintarvikkeita niin, että niillä pärjätään kolmen vuorokauden ajan.
Kultalahti neuvoi, että kotivara kannattaa koostaa sellaisista elintarvikkeista, joita kotona käytetään muutenkin, sillä jos tonnikala ei kerta kaikkiaan maita, niin turhaa sitä on kotivaraankaan ottaa.
Kotivaraan kuuluu puhdas juomavesi, jota tarvitaan kaksi litraa per henkilö vuorokautta kohden. Se sisältää myös helposti valmistettavia ja kaikille perheenjäsenille sopivia ruokia ja jos perheessä on lemmikkejä, myös niiden ruokaa.
Kotivara ei ole jotain, jota säilytetään ruokakaapissa koskemattomana, vaan sitä käytetään ja täydennetään tarpeen mukaan.
Sähkökatkon tullessa on tärkeää myös huomata käyttää jääkaapista ja pakastimesta ruuat sitä mukaan, mitä huonompia ne ovat lämmetessään säilymään. Jos ruokia on mahdollista kypsentää, niin moni elintarvike säilyy pidempään kun ne on kypsennetty.
Oleellinen osa kotivaraa ovat myös paristolla toimiva radio, taskulamppu ja näiden paristoja. Varavirtalähde puhelimen lataamista varten on hyvä olla olemassa, kuten myös välttämättömät lääkkeet, käteinen raha, hygieniatarvikkeet, ensiaputarvikkeet ja käsisammutin ja sammutuspeite.
Kotivara voi olla tarpeen paitsi vesi- ja sähkökatkoksissa, myös silloin kun kauppaan ei pääse sairauden tai tapaturman takia, kun yhteiskunta kohtaa lakon tai onnettomuuden, kun tulee tavaroiden jakeluhäiriö tai vaikkapa myrsky tukkii liikenteen tai maksujärjestelmät eivät toimi.
Kultalahti kävi läpi myös lämpimänä pysymistä, jos häiriötilanne tulee kylmän sään aikana sekä viestintää häiriötilanteen aikana. Hän kehotti kaikkia lataamaan puhelimelleen 112 -sovelluksen, johon vaara- ja viranomaistiedotteet välittyvät.
Tuula Jokiaho