Punainen Tuvan Viinitilalla Alajärvellä järjestettyyn Etelä-Pohjanmaan Kansainvälistymisseminaariin lähti mukaan mukava joukko kuulijoita. Tapahtuman järjesti Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto.
Päivään oli koottu monipuolinen paketti tietoa kansainvälisen hankerahoituksen mahdollisuuksista, matkailualan kansainvälistymisestä, Enterprise Europe Networkin palveluista yrityksille sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen palveluista kansainvälisille ja kasvuhakuisille yrityksille.
Päivän aluksi Etelä-Pohjanmaan liiton Jaakko Hallila perehdytti kuulijoita maakunnan kansainvälistymisen toimintaohjelmaan.
Ohjelma on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja nyt sitä on päivitetty tähän päivään. Vuoden 2009 kirjatut tavoitteet on Hallilan mukaan saavutettu melko hyvin ja nyt päivitetyssä painoksessa on uudet tavoitteet neljältä eri sektorilta.
Koulutus, tutkimus ja projektitoiminnan tavoitteina ja toimenpiteinä on mm. lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja liikkuvuuden määrää maakunnassa ja edistää kansainvälistä koulutusketjua päiväkodista korkea-asteelle ja tätä kautta edistää osaavan työvoiman saantia.
Tavoitteena on myös lisätä kulttuurisensitiivisyyttä, kansainvälistä osaamista ja muutosvalmiutta, tukea elinkeinoelämän kansainvälistymistä sekä tutkimus- ja hanketoimintaa hyödyntäen vahvistaa alueen osaamista ja kilpailukykyä.
Maahanmuutto ja kotoutuminen osiossa tavoitteiksi on asetettu maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukeminen ja edistäminen maakunnassa. Eri toimialoilla vallitseva työvoimatarve tulee huomioida osana maahanmuuttotyötä.
Tavoitteena on, että maakunnassa olevat ulkomaalaiset saadaan kotoutumaan pysyviksi asukkaiksi tarjoamalla heille tarvittavat palvelut ja ottamalla heidät yhteisön aktiivisiksi jäseniksi. tavoitteena on myös kehittää kansainvälistymisosaamista, lisätä suvaitsevaisuutta ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista.
Kansainvälisen liiketoimintaympäristön osalta toimintaohjelman tavoitteena on, että maakunnassa viennin osuus nousee kahteen prosenttiin valtakunnan kokonaisviennistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Etelä-pohjanmaan tulee parantaa sijoitustaan maakuntien välisessä teollisuuden vienti -tilastoissa neljä pykälää vuoteen 2020 mennessä.
Nämä tavoitteet ovat haasteellisia ja niiden saavuttamiseksi on oleellista että suurimmat viejät edelleen kasvattavat vientiään. Viennin kasvattaminen tapahtuu lyhyellä aikavälillä niiden kautta, mutta kasvun vakiinnuttaminen edellyttää myös yritysten uusperustantaa ja pienempien yritysten sekä uusien toimialojen mukaan saamista kehitykseen.
Kansainvälisen matkailun, kulttuurin ja infrastruktuurin osiossa tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä luoda puitteet maakunnan ympärivuotiselle kansainväliselle matkailulle ja hakea off season –kausille kannattavaa kasvua ulkomaisista matkailijoista.
Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Rekisteröidyillä majoitusvuorokausilla mitattuna tavoitteena on, että vuonna 2016 kansainvälisten yöpymisten määrä maakunnassa on kuusi prosenttia ja vuonna 2020 noin kahdeksan prosenttia yöpymisistä.
Kansainvälistymistoimet suunnataan ensisijaisesti Venäjälle ja Ruotsiin.
Kansainvälisen hankerahoituksen mahdollisuudet kuulijoille tiivisti Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta. Rahoitusta on luvassa hyvin monenlaisten väylien kautta ja tavoitteena on, että osa rahoista saadaan Etelä-Pohjanmaalle.
– Kansalliset rakennerahastovarat ovat vähentyneet ja siksi kansainvälisellä rahoituksella on tavoitteena paikata tätä vajetta, Eväsoja sanoi. – Siksi kansainvälinen rahoitus on tavoitteena kolminkertaistaa seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Eväsoja kuitenkin muistutti, että kilpailu näistä rahoista on kovaa ja rahoituksen saamiseksi kumppaneita on oltava vähintään kolmesta eri maasta. Enää yhteistyökuvioksi ei riitä vierailut toinen toisensa luona, vaan on tehtävä aidosti työtä yhdessä yhteisen päämäärän eteen.
Ulla Jussila Etelä-pohjanmaan matkailu Oy:stä avasi laajemmin maakunnan matkailun kansainvälisiä askelmerkkejä. Tällä sektorilla työtä on vielä tehtävänä paljon, onhan maakunnassa kaikkein vähiten kansainvälisiä matkailijoita koko maassa. Potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittämiselle siis on.
Jussila muistutti matkailun merkityksestä koko maakunnalle, sillä 57 prosenttia matkailutulosta ohjautuu muualle, kuin varsinaisesti alan yrityksiin. Suurin hyötyjä on vähittäiskauppa.
Seminaarissa kuultiin myös yrityspuheenvuorot Saltex Oy:ltä ja Oy Kohiwood Ltd:ltä.
Tuula Jokiaho
