Alajärven kaupungin sivistystoimi toteuttaa yhdessä FJCE:n, eli Finland Japan Culture and Education ry:n, kanssa oppilasvaihdon ja opetuksen kehittämishanketta ”Silta Japaniin”.
Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtori Marko Timo kertoo, että hanketta on viritelty viime keväästä lähtien. Rahoitushakemus opetushallitukselle tuotti tulosta ja hanketta viedään nyt eteenpäin koulujen ulkopuolisen hankevetäjän toimesta.
Hankevetäjänä toimii FJCE:n toiminnanjohtaja Juho-Pekka Mäkipää. Hän on kotoisin Lehtimäeltä ja asunut itse Japanissa kolmen vuoden ajan. Hänen isänsä Heikki Mäkipää toimi seitsemän vuoden ajan Suomen Japani-instituutin johtajana.
Jo ennen hankkeen käynnistymistä kolme japanilaista opiskelijaa ja opettajaa on vieraillut Alajärvellä ja lukion aikaisempi rehtori vieraili Japanissa. Yksi Alajärven lukion oppilas, Kaisa Haapaniemi, oli viime vuonna lukuvuoden mittaisessa vaihdossa Japanissa FJCE:n kautta, mistä on saatu paljon käytännön järjestelyihin ja vaihdon pituuteen ja sisältöön liittyviä ideoita.
Syksyllä käynnistyneessä kansainvälisessä hankkeessa kehitetään hankkeen osapuolien kanssa vakiintuva yhteistyöjärjestelmä, joka on tarkoitus saada kaikkien suomalaisten koulujen käyttöön.
Se sisältää prosessit toimivan ja luotettavan vaihto-yhteistyön saavuttamiseksi, opetuksen pedagogisen tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisen käytön edistämisen, oppilaiden kansainvälisen verkostoitumisen vahvistamisen, erilaisen kulttuurin ja siihen liittyviin toimintatapoihin tutustumisen, sekä samalla hyödynnetään kielitaidon monipuolistamista.
– Luomme vakiintuvan vaihtoyhteistyöjärjestelmän, jossa pyritään keskittymään myös vaihdon sisältöihin, ettei kyse ole pelkästään siitä, että oppilaat tai opettajat pääsevät käymään Japanissa, Mäkipää sanoo.
Tätä palvelee myös tieto- ja viestintätekniikan käyttö, jolla pyritän luomaan mahdollisuudet koulujen väliseen yhteydenpitoon myös vaihtojen väliaikoina. Myös oppilaat ja heitä majoittavat perheet voivat olla yhteydessä toisiinsa ja kouluissa voitaisiin tehdä jopa yhteisiä ryhmätöitä.
– Tätä kautta opiskelijat voivat verkostoitua hyvin laajalti jo opintojensa tässä vaiheessa.
Alajärven ja Vimpelin lukiot ovat hankkeessa mukana tokiolaisen Jiyu Gakuen high schoolin ja senior high schoolin kanssa. Kyseessä on sama koulu, jota Kaisa Haapaniemi kävi Japanin vaihdollaan. Koulu kattaa kaikki oppiasteet alakoulusta lukioon.
Mukana hankkeessa pienemmillä osuuksilla ovat myös Turun Luostarivuoren yläaste ja lukioyokohamalaisen Keio Futsubu high schoolin kanssa sekä Kangasalan Pikkolan koulu ja Kangasalan lukio Higashikawa junior high schoolin kanssa.
Hankkeen tavoitteena on yläasteen ja lukion oppilaille suunnattujen Japanin vaihto-ohjelmien prosessit, niiden kuvaukset, levittäminen ja käytännön konkreettinen toteuttaminen sekä opettajien ja virkamiesten vaihto-ohjelmien prosessikuvaukset.
Yläasteella ja lukiossa tavoitteena on myös opetuksen pedagogisen TVT:n käytön edistäminen laatimalla koulukohtainen TVT-toiminnan kansainvälinen strategia ja sen käyttöönottosuunnitelma. Japanin koulujen TVT-valmiuksien selvittäminen on yksi osa hanketta. Pedagogisen TVT-yhteistyön käytännön toteuttaminen tulee olemaan mielenkiintoinen osa projektia.
Mäkipää muistuttaa, että myös opetussuunnitelmaan sisällytettävät kansainvälisyyden elementit kuluvat hankkeeseen, samoin yhteistyössä käytettävien opetusmenetelmien, opetusvälineiden ja opetuksen sisällön selvittäminen.
Hankkeessa syntyvien ei-eurooppalaisten kansainvälistymisprosessien kuvausten sekä hyvien käytänteiden levittäminen muihin suomalaisiin kouluihin on yksi tavoitteista. Hankkeella luodaan suomalaisten ja japanilaisten koulujen yhteistyöverkosto, jota käytetään esimerkkinä muille molempien maiden kouluille.
– Näin syntyy oppilaiden ja opettajien vaihtoyhteistyöverkosto, johon halutessaan voi liittyä mikä tahansa kansainvälistymiskriteerit omaava koulu.
Kiinnostava maa
Oppilaille kiinnostusta Japaniin ei juurikaan tarvitse herätellä, sillä monet nuoret ovat hyvin kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista. Tästä syystä ensi vuoden alkupuolella aletaan etsiä myös rahoituskanavia, jotka mahdollistaisivat vaihtotoiminnan Japaniin.
– Itse näen Japanin äärimmäisen kiinnostavana maana, jossa huipputeknologia on arkea ja silti vahva perinne elää rinnalla täysillä, Mäkipää kertoo. – Myös maantieteellisesti maa on hieno, on meri, vuoristo, valtava kaupunki ja sademetsää.
Mäkipään mukaan Japani on myös hyvin turvallinen ja japanilaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia.
Japanilaisia puolestaan kiinnostaa Suomessa puhdas luonto ja Suomeen tulevat japanilaiset ovat usein melkoisia Suomi-intoilijoita, joilla on tullessaan pitkät listat asioita mitä haluavat kokea ja hankkia lomaltaan. Ostoslistalta löytyy luonnollisesti Muumia ja Marimekkoa.
Vaikka Japani on monessa suhteessa kiintoisa maa, on nuorten vaihtotoiminta sinne ollut satunnaista yleensäkin todennäköisesti kulttuurillisista syistä.
Vaikka vaihtotoimintaan ja hankkeeseen eivät kaupalliset asiat liity, niin Suomen ja Japanin kauppayhteistyö on viime vuosina ollut kasvussa. japanissa Suomi nähdään reittinä Venäjän markkinoille ja siksi Japani -osaajia ja maan kulttuurin tuntijoita tarvitaan meillä varmasti tulevaisuudessa.
Tuula Jokiaho
