Ilvespentueet lasketaan Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Rannikko-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tulevana talvena yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja paikallisten metsästäjien kanssa.
Laskennoilla saadaan ilvespentueiden määristä entistä tarkempaa tietoa, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.
Laskennan kohteena on erityisesti ilves, mutta myös kaikki susi-, ahma- ja karhuhavainnot kirjataan. Laskenta käynnistetään yhtä aikaa alueittain tekstiviestein ja sähköpostilla sopivassa lumitilanteessa. Useiden tuhansien vapaaehtoisten organisaatiot ovat valmiina ja odottelevat sopivaa säätä.
Todennäköisesti ensimmäiset alueet lasketaan jo joulukuun alkupuolella ja kaikki laskennat tehdään helmikuun puoliväliin mennessä. Kaikki ilveksen pentuehavainnot tarkastetaan ja varmistetaan motittamalla eri pentueet.
Käytännön laskennasta vastaavat laskentapäälliköt, jälkitarkastajat ja laskijat. Laskijajoukon ytimen muodostavat petoyhdyshenkilöt ja heidän avustajansa. Kaikki laskentapäälliköt ja jälkitarkastajat on koulutettu tehtäviinsä. Myös laskijoille on järjestetty koulutusta.
Laskennan luotettavuuden varmistamiseksi sidosryhmistä etsitään riippumattomia jälkitarkastajia. Jälkitarkastajat tulevat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton piireistä, ELY-keskuksista, yliopistoista ja Metsähallituksesta. Sidosryhmien edustajat ovat tervetulleita seuraamaan laskennan kulkua myös ilman varsinaista roolia laskentaorganisaatiossa.
Vastaava laskenta tehtiin talvella 2012 Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla sekä talvella 2013 Etelä-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Viime talvena ilvespentueet laskettiin Oulun alueen eteläosissa. Muualla laskentoja ei voitu tehdä huonojen lumiolosuhteiden vuoksi.
Laskennat tukevat kanta-arvion tekemistä
Suurpetokantojen arviointi perustuu erityisesti karhulla ja ilveksellä pääasiassa pentuehavaintoihin. Havaintoaineiston perusteella Luke tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä.
Arvio perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta, elinpiireistä ja niiden välisistä etäisyyksistä. Ilves- ja karhukantojen koko saadaan kertomalla pentueiden määrä tutkimukseen perustuvilla lajikohtaisilla kertoimilla.
Laskennoilla halutaan kehittää yhteistyössä Luken kanssa menetelmä, joka tukee nykyistä suurpetohavaintojärjestelmää ja parantaa havaintoihin perustuvien kanta-arvioiden tarkkuutta erityisesti ilveksen tihentymäalueilla. Suomen Metsästäjäliitto on mukana yhteistyössä.
Laskentaan on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.
