Metsäpeurat ovat maastohavainnoista ja GPS-pantaseurannoista saatujen tietojen mukaan aloittaneet vaelluksensa kohti talvilaidunalueita. Vaelluksen huippu kestää noin kaksi viikkoa. Tänä aikana liikennekolaririski kasvaa vaellusreitillä olevilla tieosuuksilla.
Suomenselän metsäpeurat elävät kesäkauden laajalla alueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan suoalueilla, pohjoisimmat yksilöt aina Pyhännän, Vaalan ja Rantsilan välisellä alueella. Talvikaudeksi metsäpeurat kerääntyvät pinta-alaltaan suppeammille talvilaitumille.
Viime vuosina Suomenselän metsäpeurojen talvilaitumien ydin on sijainnut Lappajärven itä- ja pohjoispuolella.
Talvilaitumille siirtyvät metsäpeurat lisäävät kolaririskiä erityisesti Valtatie 13:lla, Kyyjärven ja Vetelin välisellä osuudella, sekä Valtatie 16:lla, Kyyjärven ja Alajärven välisellä osuudella.
Kantatie 68 on niin ikään riskialtista aluetta, erityisesti Alajärveltä Vimpeliin ja edelleen Lappajärveltä Evijärvelle. Kolarivaara on suuri myös pienemmillä tieosuuksilla, erityisesti Räyrinki-Sääksjärvi-tiellä Patanan seutuvilla. Näillä tieosuuksilla riski on suurin nimenomaan vaellusaikaan, mutta koska alue on talvilaitumien ydinaluetta, on kolarivaara olemassa koko talvikauden.
Autoilijoiden tulee olla tarkkaavaisia ja alentaa ajonopeuksia talviaikaan erityisesti riskialueilla. Tyypillisesti metsäpeurat vaeltavat laumoittain, jolloin laumassa saattaa olla kymmeniä eläimiä. Jo eläinten lumiset jäljet tiellä ennakoivat metsäpeurojen liikkumista lähistöllä.
Suomenselän metsäpeurakannan koko oli Luonnonvarakeskuksen keväällä 2015 tekemien laskentojen mukaan noin 1300 yksilöä.
