Ympäristöministeriö asettaa julkisesti kuultavaksi esityksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Esitys sisältää maisema-alueiden aluekuvaukset ja niiden rajausehdotukset sekä inventoinnin taustamuistion. Inventointi on kuultavana 18.1.–19.2. välisen ajan.
Nyt kuultavana oleva inventointi tuottaa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista selvityksen, jonka on tarkoitus korvata valtioneuvoston vuonna 1995 periaatepäätöksellä hyväksymä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi.
Lehtimäen mäkiasutus kahdessa kokonaisuudessa
Mukana valtakunnallisesti arvokkaissa maisema-alueissa on alueeltamme Lehtimäen mäkiasutus, joka muodostuu kahdesta kyläkokonaisuudesta. Ne edustavat Suomenselän maisemamaakunnalle tunnusomaista mäkiasutusta.
Alueen rajausta on inventointien perusteella tiivistetty Suokonmäen juurella sekä laajennettu Kirkonkylän ympärillä.
Pinta-alaa alueella on 1329 hehtaaria ja siitä kosteikkoja ja avointa suota on kolme hehtaaria, maatalousalueita 380 hehtaaria, metsiä, avoimia kangasmaita ja kallioita 787 hehtaaria, rakennettua aluetta 150 hehtaaria ja vesialueita kahdeksan hehtaaria.
Lehtimäen mäkiasutus on keskittynyt maakunnan mittakaavassa huomattavien Suokonmäen ja Kirkonmäen lakialueille, jotka kohoavat yli 200 metriin merenpinnasta.
Suokonmäellä asutusta on ollut jo mesoliittisen kivikauden aikana, noin vuosina 7400–4300 ennen ajanlaskun alkua. Pysyvä asutus saapui Lehtimäelle kuitenkin vasta 1500-luvulla.
Muusta Pohjanmaan järviseudusta poiketen asutus levisi alueelle Ähtärinjärven kautta sisämaasta päin. Pysyvästä asutuksesta huolimatta alue oli pitkään pohjalaisten ja satakuntalaisten nautinta-alueiden rajaseutua, jonne maakuntien välinen raja vakiintui 1700-luvulle tultaessa.
Lehtimäen asutus alkoi kasvaa 1700-luvulla tervanpolton ansiosta, ja 1800-luvulla tervanpoltto lukeutui alueen tärkeimpiin elinkeinoihin.
Maisema-alue jakautuu kahteen osaan, Suokonmäen ja Lehtimäen kirkonseudun kyläasutuksiin. Alueiden väliin jäävät Lehtimäen keskustaajama sekä kyliä yhdistävän tien varrelle syntynyt haja-asutus.
Suokonmäki oli 1700-luvulla Lehtimäen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka, josta talvi- ja ratsutiet kulkivat Lappajärvelle, Kurejoelle ja Kuortaneelle. Suokonmäellä sijaitsee myös maisema-alueen vanhin asutus, jonka ydinosan muodostavat mäen korkeimmalle kohdalle rakennetut Suokon talot peltoaloineen.
Myös Suokonmäen itäpuolella Livonkylässä on suhteellisen vanhaa pienipiirteistä rakennuskantaa. Valtaosa Suokonmäen rakennuksista on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen, mutta monissa pihapiireissä on myös vanhempia talousrakennuksia.
Lehtimäen kirkko ympäristöineen muodostaa oman maisemallisen kokonaisuutensa. Peltoaukean keskeltä kohoavan, 1800-luvun alussa rakennetun puukirkon ympäristö on säilyttänyt perinteisen rakenteensa Lehtimäen taajamapalveluiden sijaitessa noin neljän kilometrin päässä kirkonkylästä.
Kirkkoa ympäröivät pellot ja muutama edustava pihapiiri ilmentävät hyvin vanhan maalaisseurakunnan maisemallista luonnetta. Kirkonmäen rakennuskanta on kokonaisuudessaan varsin vaihtelevaa ja monenikäistä.
Lehtimäki on elinvoimaista maatalousaluetta, vaikka maisema-alueella on jonkin verran autiotaloja ja huonokuntoisia rakennuksia. Kirkonkylän mäen ja Lehtimäen keskustan läpäisevät tiet ovat uusia pääväyliä, joiden ympärille on sijoittunut viime vuosikymmeninä rakennettuja asuintaloja ja taajamatoimintojen rakennuksia.
Vanha kyläteiden verkko muodostuu tilusteistä, joiden varsilta löytyy myös vanhoja puukujanteita
Etelä-Pohjanmaalle harvinainen asutustyyppi
Lehtimäen mäkiasutus on Etelä-Pohjanmaalle harvinainen esimerkki mäkiasutuksesta. Suokonmäki on kauas maisemaan näkyvä kiintopiste, jonka profiili erottuu taivaanrannasta etenkin pohjoisesta tultaessa.
Maisemaalueen asutus sijoittuu peltojen keskelle Suokonmäen ja Kirkonmäen huuhtoutumattomille lakialueille. Alueen viljelyksiä rajaavat alavilta kohdiltaan soistuneet metsäiset rinteet, joiden juurille kerrostuneita turvemaita on raivattu viljelykseen.
Alueen luontoa rehevöittävät runsaat lähdealueet ja puronvarsien lehtokasvillisuus. Suokonmäen näkötornista ja Livonkylän pelloilta avautuu vaikuttavia näkymiä ympäröivään metsämaisemaan sekä maisema-alueen itäpuolella sijaitsevalle Ruokosen järvelle.
Rakennetun ympäristön arvot nousevat parhaiten esiin Kirkonmäellä sekä Rasinmäen, Suokonmäen ja Livonkylän vanhoissa kyläkeskuksissa. Alueen vanhimmat kantatilat ja rakennukset sijaitsevat Suokonmäellä.
Lehtimäen kirkko ympäristöineen on puolestaan säilyttänyt asemansa vaikuttavana maisemallisena maamerkkinä. Kokonaisuutena alueen rakennuskanta on suhteellisen uutta ja tyyliltään kirjavaa.
Maisemassa on myös autiotaloja, rapistuvia rakennuksia ja pusikoituvia peltoja. Syvälle kirkkomäkeen pureutuva Kuortaneentien linjaus rikkoo kirkonseudun maisemakuvaa.
Tuula Jokiaho
