Jamin Kurejoen toimipisteen 90-vuotisjuhlat kokosivat yhteen runsaan joukon koulun entisiä opettajia, oppilaita, viljelijöitä ja muita vierailijoita.
Koulun kahviossa juhlaväkeä olivat toivottamassa tervetulleiksi Järviseudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti-Kalle Levijoki, ja koulun rehtori Jouko Kuismin.
Kakkukahvin lomassa vierailla oli mahdollisuus tavata toisiaan ja muistella menneitä. Ainakin yksi vieraista, Esko Pellinen Kortesjärveltä, jätti koululle varsin konkreettisen muiston ojentamalla Antti-Kalle Levijoelle vuoden 1973 virallisen kurssitakin.
Pääjuhlassa puheita ja musiikkiesityksiä
Pääjuhlan juhlapuhujaksi saapui Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila.
– Kurejoen yksikön yksi vahvuus ja erikoisuus on, että teillä on alueen ainoa puutarha-alan oppilaitos, jossa on koulun alla leikkoruusu-puutarha. Tuotatte siis kotimaisia ruusuja, kiittelee Marttila puheensa alussa.
Hän nosti esille luonnollisesti myös vakavampia aiheita, kuten maatalouden tulevaisuuden näkymiä.
– Täällä Kurejoella biotalous on ollut aina läsnä, sitä on täällä jo 90 vuotta harjoitettu. Kestävä kehitys, kestävä ruoantuotanto ja ruokaketjut, lähiruoka, luomu ja GreenCare tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan Jamin biotalouden painopisteitä. Alueellisia tarpeita täällä Pohjanmaalla ovat muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen, luonto ja luonnonvarat, puhtaan energian ja elinympäristöjen tuottaminen. Marttilan mukaan oppilaitokset ja koulutus ovat tässä keskeisessä roolissa.
– Ehkä se kaikkein tärkein asia tässä kaikessa on, että meidän on tuotettava sitä mitä kuluttajat haluavat, tiivisti Marttila puheensa lopuksi.
Juhlallisuuksissa kuultiin myös kaupunginjohtaja Vesa Koivusen, Järviseudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan, sekä valtuuston puheenjohtajan, Antti-Kalle Levijoen ja Jaakko Harjun puheet.
Viihdepuolesta vastasivat viulistit Iida Palmu ja Katriina Herrala, jotka säestäjä Saija-Leena Ojutkankaan tuella esittivät juhlayleisölle muun muassa Bachin Talonpoikaiskantaatin. Heti juhlapuheen jälkeen nähtiin Paavolan koulun kuudennen luokan tyttöjen vauhdikas tanssiesitys Rednexin tahtiin.
Koulun 90-vuotinen historia tuli jokaiselle tutuksi juhlasalin seinälle heijastetun kuvakertomuksen myötä.
Koulun historiaa tiiviissä näyttelyssä
Päärakennukseen oli rakennettu kattava näyttely koulun toiminta-aloista.
Näyttelytilaan johtaneen käytävän seinät oli ripustettu täyteen valokuvia ja lehtileikkeitä. Koulun menneisyyttä saattoi mukavasti hahmottaa koulua ja koulun henkilöstöä eri aikoina esittelevistä kuvasarjoista.
Vuosikymmenten varrelta kerätyt lehtileikkeetkin muistuttivat koulun tapahtumista. Vuonna 1967 uutisoitiin hinattavasta Vety-merkkisestä leikkuupuimurista, jonka koululle lahjoitti Gustaf Svanljungin säätiö. Koneen luovuttivat konsuli Kaj Swanljung, johtaja Stanley Swanljung ja myyntipäällikkö M. Salminen. Tuohon aikaan hinattavien puimureiden osuus oli yksi prosentti kaikista ostetuista puimureista.
Vuonna 1970 julkaistussa uutisessa kerrottiin koulun kasvihuoneiden tuottaneen ensimmäiset salaatti- ja persiljaerät markkinoitavaksi. Ensimmäisessä erässä kasviksia myytiin noin 60 kiloa, kaikki Alajärvelle ja Lapualle.
Lehtileikkeet kertoivat myös itsensä koulurakennuksen läpikäymistä haasteista, kuten vuoden 1961 tulipalosta, jolloin Järviseudun maamieskoulun päärakennus paloi käytännöllisesti katsoen kokonaan, sekä vuoden 2010 suuresta vesivahingosta.
Esillä oli myös vanhoja luokkakuvia, joista monet juhlavieraat löysivät itsestään 70-luvun version. Näitä olivat ainakin puutarhakoulun silloinen johtava opettaja Marjatta Juuti ja vimpeliläinen Rainer Mäkiniemi. Mäkiniemi aloitti kaksi vuotta kestäneet opintonsa vuonna 1977. Samana vuonna alkoi uusimuotoinen maatilatekninen koulu, jota myös Mäkiniemi kävi.
– Opetukseen kuului traktorien, autojen, maakoneiden ja moottorien korjausta, karjanhoitoa, rakennusoppia ja puutarhatöitä, selostaa Mäkiniemi monipuolista koulutusta. Kahdessa vuodessa ehti oppimaan paljon, koska kesälomia ei ollut.
Mäkiniemi kertoo hymyillen, että koulusta sai hyvän perustan tulevaisuutta varten, ja vieläkin paremman olisi saanut, jos olisi opiskellut ahkerammin.
CNC-koneistaja Mäkiniemi vieraili juhlan yhteydessä samassa koululuokassa, jossa hän oli opiskellut noin 40 vuotta sitten.
– Vanhat vilkkaammat ajat tulevat mieleen, sittemmin on meno hieman rauhoittunut, josta luojaansa kiittelee, hän muistelee.
Joona Rannisto
